Elämää Kalevassa

Hei ja moi!

2011-11-27T15:50:00.000-08:00

Hei...

Meidän arki on nykyään aika erilaista... joten bloggaaminen on jäänyt aika totaalisesti. Me käydään Mikon kanssa vuoronperään töissä, isoimmat lapset on sopimuspäivillä tarhassa, Tuuli opettelee uusia taitoja ja kepposia, minä koitan hoidella samalla Pesän perustamis- ja remontointijuttuja Pian kanssa, ja siihen päälle kotihommat, yhdistyshommat ja synttärihommat. Kaikki nuo hommat on himpusti hunningolla, mutta ei voi mitään.

Lauantaina olisi minun 30v syntymäpäiväjuhlat eikä huvittaisi yhtään. En niitä viitsi enää peruakaan, joten katsotaan mitä niistä tulee. Vielä yhtiäkään juhlia en ole näin olemattomasti järjestänyt, varsinkaan sellaisia joita olen odottanut kaksi vuotta. No, ehkä 10v päästä saan ne ihanat juhlat joista haaveilin.

Päätin tänään, että lopetan tämän blogin. Tai siis jätän olemaan internetin maailmaan, jos sitä joskus vaikka haluaa lueskella vakka tyttöjen kanssa... mutta en ajatelut enää tämän postauksen jälkeen kirjoittaa mitään. Jatkossa meidän perheen kuulumisia voi siis kysellä soittamalla tai tulla käymään. Tekstiviesteihin vastaaminen on aina työn ja tuskan takana, joten jos ei tod. ole mitään kiirettä vastauksen saamisen suhteen niin........... :)

Aikansa kutakin.

...moi.

Syyskuulumisia

2011-10-14T11:09:00.000-07:00

"Perhe on paikka, jossa sielut kohtaavat. Jos ne rakastavat toisiaan, koti on kuin kaunis puutarha. Jos perheenjäsenten välillä ei vallitse sopusointu - on kuin myrsky repisi puutarhaa."
-Buddha

Minun toinen lempiohjelmistani on Criminal Minds FBI ja siinä aina jakson päätteeksi on joku viisaus tai lausahdus. Yhdellä kertaa oli tuo yllä oleva Buddhan teksti ja se oli jotenkin niin hyvin sanottu, että piti ihan kirjoittaa ylös.

Meidän naapuri kuoli keskiviikkona. Lähdin viemään likkoja aamulla päiväkotiin ja näin pihalla ambulanssin ja lääkintäesimiehen auton. Päiväkodilta tullessa pihaan oli ajanut lääkäriyksikkö ja joku muu yksikkö. Sitten huomasinkin, että naapuria tuodaan lanssiin. Hän oli tajuissaan ja jotain hengittämis-ohjeita antoivat siinä hänelle. Illalla kuultiin, että naapuri oli kuollut. :( Ikää oli vasta 56v. Vaikka naapuri ei läheinen ollutkaan, niin pysäyttää se silti.

Meillä on Mikko ollut kotona likkojen kanssa isyyskuukaudella ja minä edelleen töissä. Aikamoista. Varsinkin kun vapaa-ajalla koitan hoidella Pian kanssa Pesän asioita. Touhua riittää siis edelleen. Onneksi yöt ovat olleet rauhallisia, niin on saanut levättyä. Tosin olen taas alkanut näkemään unia, joten aamuisin on usein ollut sellainen olo ettei olisi nukkunut ollenkaan.

Tuli muuten mieleen tuosta nukkumisesta... Onko kenenkään muun lapset "kuuhulluja"? Meillä Heidi oli pienempänä aivan hurja täyden kuun aikaan. Sai niinä öinä kamalia raivokohtauksia joissa ei ollut mitään tolkkua. Nyt pitkästä aikaa oli kaikki kolme likkaa meidän sängyssä 2-3 yötä... Tokan yön jälkeen hoksasin, että olikin täysikuu. Usein sitä onkin ihmetellyt ensin, että mistä tämä tämmönen nyt oikein on ja lopulta on huomannut että sattuu olemaan täysikuu. Jos on vain sattumaa, niin aikamoinen sattuma aika monta kertaa. :)

Makasin kuumeessa yli vuorokauden, niin on taas selkä vähän nihkeenä kaikkeen... Nyt sattuu selkään niin, että pakko mennä tästä koneelta pois.

Iloa, valoa, lämpöä ja onnea kaikille tähän sateiseen syksyyn! (Tänään oli Tampereella kaunis päivä. Niitä saisi olla lisää.:))

Kärpänen

2011-09-12T23:06:00.000-07:00

Tyttöjen kerrossänky

2011-08-31T12:05:00.000-07:00

No nyt se on! Pitkään ostoslistalla ollut kerrossänky on nyt täällä! Koko päivä siihen menikin, että saatiin lainattua peräkoukullista autoa, ostettua se sänky ja patjat, tuotua kotiin, palautettua peräkärry ja auto, purettua vanhat sängyt pois edestä, siirrettyä kirjahylly, siivottua, koottua uusi sänky ja pedattua se. Mutta NYT... nyt siellä nukkuu kaksi prinsessaa omissa punkissaan ja mini-prinsessa omassa kopassaan. :)

H ja A aloitti tänään päiväkodissa. Hienosti oli kuulemma mennyt. Lastentarhanopettaja oli jopa ihan äimistynyt ja sanoi, ettei 10 vuoden työuransa aikana vielä kertaakaan ole ollut niin hienosti ekan hoitopäivänsä olleita lapsia. Siinä mielessä jees, että itsekin olin sitä mieltä jo etukäteen, että likat pärjää hienosti. Olivat kuulemma aamupiirissä yllättäneet kuinka reippaasti olivat itsensä esitelleet. :) Nooh.. tuo oli vasta eka päivä, joten eiköhän tässä vielä nähdä kaikenlaisia hoitopäiviä. :)

Tuulilla oli 1vuotis neuvola. Hyvin oli asiat neuvolatädinkin mielestä pikku tirpalla. Kolme rokotetta sai resukka. Illalla kotona piti vielä ihmetellä laastaria jalassa ja kurjuus tuli uudelleen mieleen...

Imetysnukkekauppa

2011-08-30T10:36:00.001-07:00

Nyt voit osallistua mielettömän hienoon kampanjaan, jossa imetysnukkeja ostamalla autetaan Itä-Afrikan nälkää näkeviä lapsia.

Lisää tietoja Imetysnukkekaupasta: http://imetysnukkekauppa.blogspot.com/

Tuuli 1v

2011-08-29T10:00:00.000-07:00

Meidän pienin muru täytti lauantaina 1v!

Vaija ja Tuuli

Tuuli on pienestä asti "joutunut" ulkoilemaan kahdesti päivässä ja kun ei vielä kävele niin menee sitten kontaten. Kotipihalla Tuulin mieluisinta puuhaa on syödä pusikosta aronianmarjoja ja puusta tippuneita pihlajanmarjoja. Mökillä suuhun meni nurmikolla kasvavat sienet. Kiipeileminen on parasta, joten neidissä on aikamoinen vahtiminen. :)

Tuulilla on nyt hirmuinen puhumisen oppiminen päällä. Sanoja tulee joka päivä lisää. Nyt Tuuli sanoo mm. Äite/äiti, tätä, kakka, tässä, vauva, tato (=katso), toija (=koira), hauva, hau hau. Isä sanoo myös, mutta en osaa kirjoittaa miten. :D

Nyt tuo 1-vuotias hermostuu tuossa vieressä, kun ei saa isänsä työkalupakkia auki. Viimeksi Tuuli pakkasi sinne hammasharjoja ja laastaripaketin. :D

Kompuksen blogin päivitin myös äsken. Nyt pitää mennä, kun neiti hermostuu. Moi.

Maalaamassa

2011-08-24T02:05:00.000-07:00

Käytiin eilen tyttöjen kanssa päiväreissulla Kompuksella. Vietiin vähän tavaraa, laiteltiin paikkoja (minä järjestykseen ja tytöt kaaokseen), ja maalattiin ulkohuussin seiniä. Voin sanoa, että toiste en aio maalata yhtään mitään jos ei oo ketään, joka katsois likkoja sen aikaa. Tai sitten ehkä voisin jos Tuuli olisi nukkumassa.. Oli nimittäin sitten joka paikka maalissa!

Sain naapurilta lainaksi Ahjolan ja Työväenopiston mainoslehdet. Ajattelin katsoa itselleni jotain kivaa syksyksi. Alunperin meinasin tilkkutyökurssia, mutta eipä siellä ollutkaan muita kun jatkokursseja ja yksi aamukurssi, joka ei kyllä onnistu millään. Plääh. Toisena vaihtoehtona mietin Taijin tai jonkun muun rauhallisen liikuntaharrastuksen aloittamista. Olisi nimittäin aivan luksusta päästä lataamaan akkuja rauhallisuuteen tämän hurlumhein keskellä. :)

Joku meditatiivinen harrastus voisi olla siinäkin mielessä ihan hyvä, että olen huomannut, että minusta on tullut stressaaja. Lähinnä se näkyy niin, että nään kaiket yöt unia. Olen aiemminkin ollut "hyvä uniennäkijä", mutta nyt se on ihan mahdotonta. Esim. lähetin yhden työhakemuksen ja heti seuraavana yönä olin koko yön siellä työhaastattelussa ja vähän muuallakin.

Työasiat mietityttää. Ei muuten niinkään, mutta on aika homma järjestää kolmen ipanan hoito, jos täytyykin olla tavallisen hoidon sijaan vuorohoitopaikka tai jotain. Toisaalta taas mietityttää se, kun Tuuli on niin pieni, mutta toisaalta taas mietin, että riittääkö rahat jos teen vain esim. 50-75% viikkoa. Aikamoista... mutta onneksi on KOMPUS. Sinne voi mennä arkea pakoon ja nauttia olostaan. ;D

Klomps!

2011-08-19T09:59:00.000-07:00

Me tehtiin tyttöjen kanssa tällä viikolla aivan loistavia kirpputorilöytöjä meidän mökille. Ostettiin mm. 22e:lla todella hyväkuntoiset (en tiedä vaikka olisivat olleet uudet) kottikärryt ja halvalla vanhoja aterimia. Ostin myös itselleni elämäni ensimmäiset (muistaakseni) hollannikkaat! Aivan ihanat.. Nyt sitten kuuluu vaan Klomps Klomps Klomps... :D

Syyskuun puolessa välissä vietetään maalla Tuulin 1v ja Heidin 5v syntymäpäiviä ja Kompuksen avoimia ovia. Heidi haluaa pitää leikkimökissä kauppaa ja ollaankin likkojen kanssa ahkeroitu sinne myytävää. :) Heidi meinasi laittaa kaupan nimeksi "Karkkitehdas Karkkikauppa", mutta päädyttiin lopulta Karkkikauppa Pumpernikkeliin. Siellä siis myydään pääasiassa namia ja mehua (Heidin suunnitelma), mutta myös vähän muutakin (= tyttöjen ja minun räpellyksiä). :)

Kysyin Heidiltä kauppasuunnitelmien alussa, että voisiko siellä maksaa kävyillä. Heidi mietti hetken ja sanoi "Ei!". Kysyin syytä ja Heidi vastasi: "No koska sitten mä en saa mun pankkiin yhtään mitään.". :D Eli siis säästöpossua pitäisi lihottaa, että pääsee leluostoksille. Ajattelin sitten, että avitan vähän likkoja tekemällä pieniä juttuja oheismyyntituotteiksi namien lisäksi. :) Laitan niistä kuvia vasta sitten kun kaupan avajaiset on menny.

Tein avoimien päivien viikonloppua varten muutamia kutsuja...

Tuulikki täyttää tosiaan kohta 1 vuoden! Hui kauhistus. Sinne hurahti neidin ensimmäinen vuosi. Tuuli on hauska tyyppi. Menee isompien leikeissä ihan tohkeissaan ja kertoo kyllä (LUJAA) jos ei mene niin kuin haluaisi. :) Tuuli sanoo "äitä", "kakka", "tettä" (=vettä) ja "tato" (=katso). Isä sana on niin hankala, etten osaa sitä tähän kirjoittaa, mutta on kyllä tunnistettavissa kun Tuuli sen sanoo.

Tänään Tuuli oli laittanut itselleen ruokalapun (tosin niskaan) ja yrittänyt sitten kiivetä syöttötuoliin. En tiedä mitä mutkia oli tullut matkaan kun huusi tyytymättömänä siihen asti, että saavuin paikalle. Onneksi. :) Tosin aiemmin neiti on kyllä onnistunut kiipeämään ihan perillekin asti, vaikka ei kyllä tarvitsisi yhtään kiipeillä. :-O

Meillä on kesähuvila!

2011-08-15T22:28:00.000-07:00

Me saatiin ostettua se mini-kesähuvila! Jee! Viime sunnuntaina käytiin siellä ensimmäisen kerran OMISTAJINA ja vanhat omistajat tuli näyttämään, että kuinka siellä hommat toimii. Olisi tehnyt heti mieli jäädä laitteilemaan paikkoja, mutta ensi kerralla sitten. Nyt sunnuntaina vietiin vain omalla autolla niin paljon kuin takakonttiin mahtui. Seuraavalla kerralla olisi tarkoitus viedä kalusteita ja loput tavarat. :)

Eväshetki OMALLA pihalla. ;)

Laitoin kesähuvilan loput kuvat TÄNNE eli omaan blogiinsa. Jatkossa ajattelin laittaa sinne Kompukseen liittyvät bloggaukset. Sieltä voi sitten seurailla meidän remontointi- ja rakennusharjoituksia. :D

Kohti Kompusta

2011-08-10T12:27:00.000-07:00

Pitäisi mennä nukkumaan juuri nyt, kun menen huomenna yövuoroon, enkä pysty nukkumaan illalla varastoon... mutta pakko sen verran tänne kirjoittaa, että huomenna mennään allekirjoittamaan lainapaperit ja perjantaina kauppakirjat siitä kesäpaikasta! Jee. Kompukselle eli sinne kesähuvilalle päästään ensimmäisen kerran sunnuntaina ja olohuoneen nurkassa onkin jo iso kasa tavaraa odottamassa sinne pääsyä. :)

Mikko on innostunut rakentamisjutuista ja onkin jo suunnitellut kaikenlaista puuhaa.. mm. saunanlauteiden uusimista, grillikatoksen rakentamista jne.. :D

Laitan EHKÄ perjantaina muutaman kuvan siitä Kompuksesta tänne jos olen elossa. En ehdi juuri perjantaina nukkumaan ja pitäisi mennä pe-la yöksikin töihin.

Palataan!

Tilda-tauluja Kompukselle

2011-08-08T11:42:00.000-07:00

Meidän kesämökki-haaveesta on kovaa vauhtia tulemassa aikuistenoikeesti TOTTA! :) Perjantaina mennään kirjoittamaan kauppakirjat ja saadaan avaimet Kompukselle eli meidän mini-kesähuvilalle. Kesähuvilaan kuuluu kaksi tonttia, joista toisen nimi on papereissa Kompus. Googlailin, että mitä kompus tarkoittaa ja selvisi, että se on tarkoittaa yhdessä tekemistä.

Siivoilin kaappeja ja keräilin Kompukselle vietävää tavaraa. Löysin muutaman valokuvakehyksen joihin tein Tilda aiheiset taulut.

Neuvotteluja kesäpaikasta

2011-08-03T02:50:00.000-07:00

Viime bloggauksen jälkeen onkin tapahtunut kaikenlaista. Me ollaan käyty katsomassa yhtä kesäpaikkaa ja ihastuttiin siihen! Meidän tarjous hyväksyttiin ja nyt odotellaan, että pankkiasiat varmistuu jotta päästäis ensi viikon alussa kirjottamaan kauppakirjat! :D

Olen tosi innoissani ja koitan koko ajan pidätellä... Sitten vasta saa riehaantua kun on nimet paperissa. ;) Olen minä jo miettinyt, että mitä kaikkea ommeltavaa ja neulottavaa tässä sitten olisi. Esim. tiskirättejä, tilkkupeittoja, villasukkia, sauna-alusia, verhoja, ym. :D IHANAA!

Laitan lisää kuvia sit kun homma on selvä. :)

Elämän-liikenneympyrässä

2011-07-21T10:43:00.000-07:00

Marsut oli tänään parvekkeella herkuttelemassa...

Tuuli hermostui, kun en päästynyt "silittämään" marsuja

Minulla on ollut melkoisia aivomyrskyjä sen jälkeen kun sain tietää, että en saanut opiskelupaikkaa. Ensin oli oikeastaan hienoa, kun harmituksen jälkeen huomasinkin, että keksin tilalle paljon uusia vaihtoehtoja. Nyt kuitenkin viime päivinä on alkanut tuntumaan siltä kuin olisi autoilija, joka on jäänyt kaksikaistaisen liikenneympyrän sisemmälle radalle ajamaan rinkiä, eikä oikein tietäisi minkä tien kohdalta jäisi pois. Eikä päätöksen teon jälkeen se itse poistuminen ole vain omasta ajamisesta kiinni, vaan myös niistä uloimman kaistan ajajista...

Muutenkin on ollut vähän huonoja päiviä. Ärsyttää tämä jatkuva kaaos ja sotku täällä kotona. Tuntuu, että ei auta vaikka siivoaisi, kun kohta on aivan saman näköistä. Arki on jatkuvaa toimenpiteestä (esim. ruokailu, vaipanvaihto/peffan pyyhkiminen, pesulla käynti, ulkoilu...) toiseen siirtymistä. Koitan väleissä tehdä jotain omia juttuja, että pysyy mielekkyys tähän kaikkeen. Tänään oli onneksi sadepäivä, niin sai ihan hyvällä omalla tunnolla huristella ompelukoneella niissä väleissä kun lapset leikki, kun ei tarvinnut lähteä ulos. En käsitä miten jotkut jaksaa pitää aina kodin viimesen päälle siistinä!? Minä en jaksa KOKO AJAN kulkea lasten perässä siivoamassa tai kehottamassa siivoamaan jälkiään. Omatkin jutut jää usein siivoamatta, kun aina tulee joku keskeytys. *huoh*

Onneksi minua ei yleensä nämä jutut ota juurikaan päähän. Tuntuu vain nyt siltä, että kun muutenkin on vähän "suunta hukassa", niin alkaa miettimään näitä kotiäiti kuvioitakin eri tavalla. Esim. sitä, että missä alkaa ja mihin päättyy kotiäidin "oma aika" ja että missä kohtaa hetkinen omaa aikaa siivouksen ym. kustannuksella muuttuu laiskuudeksi. :)

Jokakesäinen mökkikuumekin senkun pahenee. Täällä lähistöllä olisi yksi mökki, jota tekisi mieli mennä katsomaan, mutta....................... *apea huokaus*............................

Pankkien nettisivuilla on tullut testailtua erilaisia lainalaskureita. Viimeistään siinä kohtaa Jore Marjaranta alkaa laulaa vieressä "Haaveet kaatuu...". Mökkiä ei voi ostaa asuntolainalla ja kertalainoissa on isommat korot. Isojen asuntojen hinnat on niin suolaisia, että tuntuisi vielä hurjemmalta ottaa siihen lainaa. Ollaan miehen kanssa ihmetelty, että miten ihmiset pystyy maksamaan isoja lainoja kaikkien muiden menojen lisäksi.. Meillä jo pelkät kolmen lapsen päiväkotimaksut tekisi aika paljon! Miettii, että kannattaako oikeasti mennä töihin? Varsinkin kun molemmat joutuisi tekemään kolmivuorotyötä. Millaista elämää se sitten olisi? *huoh*

Mistä sitä tietää, että koska on kohdalla SE juttu joka pitää katsoa loppuun? Mistä tietää, että tämä on nyt SE tienhaara, josta kannattaa kääntyä? Vai kannattaako vielä jatkaa matkaa? Voi itku... Päätänkin oikein särkee, kun ei tiedä mitä sitä tekisi... elämällään ja muutenkin.

No joo.. Ennen kun lähden nollaamaan päätä neulomisen avulla, niin laitan muutaman kuvan projektista, jonka kanssa on vierähtänyt muutama tovi. :)

Sain miehen tädeiltä kankaita ompelusjuttuja varten ja siellä oli mukana pirteitä verhoja. Toisistaan tietämättä antoivat sattumalta molemmat samoja kukkaverhoja, joista päätin tehdä jotain. Itse en kuitenkaan oranssista ja keltaisesta niin pidä, joten keksin heti sopivan kohteen. Päätin tehdä peiton yhdelle ystävälleni, joka pitää juuri ko. väreistä. :)

Projekti jäi pitkäksi aikaa jäihin kun en oikein keksinyt, että millaisen peiton teen. Lopulta sain inspiraation kolmioihin, joita leikkelin projektiin varatuista muista kankaista.

Jossain vaiheessa huomasin, että peiton etukappale olikin jo aika iso, mutta sitä verhokangasta en ollut käyttänyt vielä yhtään. :D

Päädyin lopulta laittamaan pelkät reunakaitaleet siitä verhokankaasta. :D

Vielä pitäisi mm. laittaa vanu ja takakangas, tikata ne yhteen ja ommella reunus.

Tuo etukappale on ollut koko illan meidän sängyn päällä. Aika kun kävelen makuuhuoneen ohi, niin se loistaa sieltä aivan kuin joku lamppu olisi jäänyt palamaan. :)

Helsingin reissu

2011-07-19T03:12:00.000-07:00

Oltiin koko perheen voimin kivalla viikonloppureissulla. Lauantaina käytiin Vantaalla Heurekassa ja pyörittiin Helsingin keskustassa geokätköilemässä. Sunnuntaina vietettiin koko päivä Linnanmäellä hurvitellen. Kivaa oli!!

Oltiin Etelä-Sataman Scandicissa yötä. Se on kiva hotelli ja siellä on IHANA aamupala! Lasten leikkipaikka oli uusittu viime kerran jälkeen ja kävipä siellä Sigge-siilikin pyörähtämässä aamupalan aikaan. Anni ihastui siihen vallan ja oli koko ajan käsissä roikkumassa tai halaamassa. :)

Keli suosi. Vettä ei satanut kuin kerran ihan pienen hetken ajan. :) Melkein pilvettömältä taivaalta paistoi aurinko.

Me haettiin vain kolme geokätköä. Listalla oli enemmänkin, mutta ei oikein likkojen kanssa enempää kerralla pysty. Heidi löysi ensimmäisen kätkönsä Tähtitorninmäeltä! :)

Tuulin pikatankkaus puistonpenkillä

Käytiin kiipeämässä kirkon portaillakin. Likat kiipesi edeltä ja me jäätiin Mikon kanssa vastailemaan ulkomaalaisten kyselyihin meidän tyttö-triosta. :D Tulipahan puhuttua englantia useampaan otteeseen. :)

Linnanmäellä oli tosi kivaa. Ensi vuonna ostetaan kaikille rannekkeet ja ollaan taas koko päivä! :) Tyttöjen suosikki oli Hepparata ja Mikko tykästyi Kirnuun, joka taas oli minulle viime vuonna ihan liikaa.

Linnanmäellä kiersi pinkkejä taiteilijoita: bändi, tanssija ja yksinäinen kitaransoittaja. Bändi kun lopetti soittamisen, niin ne jähmettyi hetkeksi aikaa patsaiksi. Aina kun ne jatkoi matkaa muualle, niin ne hyppeli mennessään. :)

Minä keräsin huvittuneita katseita kolmella pehmiksellä. Kävi niin tyypillisesti, että sillä aikaa kun Mikko meni ostamaan jätskejä, niin Anni nukahti rattaisiin ja Heidille tuli pissahätä. No minä sitten jäin niiden kolmen jäätelön kanssa odottamaan Mikkoa ja Heidiä vessasta. Oli niin kuuma, että ne suli hirveätä kyytiä, joten piti ihan kiirettä, että sain nuoleskeltua pehmisten alaosat niin ettei valunut kaikki minun käsille ja housuille. ;) Ohikulkijoilla oli hyviä ilmeitä...

Tuulikki tykkäsi Rolle-Pellestä. Päästiinpä koko perhe kuvaan. :)

Oli tosi kiva perhereissu, vaikka jo kotipihassa lähtiessä likat tappeli ensimmäisen kerran. :) Lasten kanssa on ihan hauskaa, vaikka toisaalta sitä odottaa myös niitä reissuja jolloin päästään Mikon kanssa kaksin. Syyskuussa päästään yhdeksi yöksi, kun meillä on hääpäivä ja tyttöjen mummo ja vaija tulee lapsenvahdeiksi. :)

Konsertteja...

2011-07-12T03:40:00.000-07:00

Sunnuntaina esiintyi Arboretumin puistossa 47 henkinen puhallinorkesteri Lintzistä, Itävallasta. Kauniiseen puistoon oli kerääntyny piknikvilteille paljon väkeä kuuntelemaan. Oli kiva tunnelma. Tosin meidän tunnelmat latistui lopulta tuttuun tapaan ipanoiden kitinään. Tällä kertaa Kolmesta Kovasta unohtui vesi. Olen siis huomannut, että reissut onnistuu ainakin 70% todennäköisyydellä kivasti, kun muistaa ottaa mukaan vettä ja evästä ja huolehtii wc-politiikan. Nyt siis unohtui se vesi... pienestä se on kiinni. :D

Kun tultiin puistoon, niin Heidi meinasi, että kun laittaa lippiksen ja aurinkolasit, niin Tuire-täti ei tunnista häntä. :)

Tuuli nukkui kärryissä. Heräsi ensimmäisen kappaleen alettua, mutta nukahti takaisin (ihme kyllä). Lopullinen herääminen tuli aplodien kohdalla.

Tuulikki & Tuire-täti
(joka muuten otti myös osan näistä kuvista)

Anni-apina

Varvasastuja

Konsertin loppuvaiheessa kaikki kolme tyttöä tappeli ja kitisi... Lopulta roikkuivat isänsä kimpussa ja vaativat kotiin lähtöä.

Käytiin me viime viikolla Tammerkosken Sillallakin kuuntelemassa Kengurumeininkiä, Peppi Pitkätossua ja Maddaleenaa ja Sweet Jeena & Her Sweetheartsia.

Surautin muuten äsken vielä yhden viirin lisää. Se menee lahjaksi. Viirejä on niin kiva tehdä!!! Varsinkin kun kanttinauhaa on rullalla metri tolkulla. ;D

Käsitöitä ja vähän muutakin

2011-07-05T01:45:00.000-07:00

Olen viime päivinä ommellut hullunlailla. Sain vihdoin Mikon tädin tilaamat tilkkujutut valmiiksi. Oli aika voittaja fiilis kun pääsi ne viemään sinne mökille, jonne ne tein. :) Vihreästä pirtinpöydän penkin päällisestä ei ole kuvaa, mutta kysyn jos voin ottaa valmiista penkistä tilkkupäällyksineen kuvan jossain vaiheessa.

Iso tilkkupeitto tulee sohvan päälle. Kokoa peitolla taitaa olla n. 170x200cm.

Puusohvan patjaan tein samoista ruuduista päällisen, joka taitaa olla kooltaan 85x200cm.
Kuvassa se on viikattuna puoliksi.

Tein vielä extrana pari viiriä, jotka voi laittaa vaikka pihakatokseen koristeeksi jos on jotain mökkijuhlia kesä aikana. :) Kangas oli miehen tädin vanhoista verhoista ja kanttinauha oli tädiltä saatu myös.

Hirmu ompeluhuumassa innoistuin ompelemaan meillekin pari viiriä. Kanttinauha oli tumman violettia, joten viirien värit oli sitten sen mukaan.

Sain samassa hurmoksessa ommeltua muutaman kesken eräisen jutun kaapista lojumasta. Naapuri sai tilkkupeittonsa kanssa samaa sarjaa olevan tyynyn, Napikselle ompelin yhden lattiatyynyn päällisen (samaa Ikean kukkakangasta kuin muutkin siellä olevat lattiatyynyt) ja ompelin neljää pitkää ja kaksi lyhyttä Puikotinta.

Kuvassa vain kolme puikotinta, kun muut ehti jo lähteä maailmalle. :)

Tuuli on jo 10kk! Neiti on jo niin taitava, että osaa itse kiivetä tyttöjen huoneen tuoliinkin istumaan. :) Uusia taitoja tulee koko ajan ja neiti alkaa olla melkoinen tuhonaattori. Eilenkin sain kerätä mm. lattialle viskotut vaipat ja DVD:t ties kuinka monta kertaa. Lisää töitä siis äiskälle.

Nykyään on ihan turha koittaa tehdä mitään ennen kuin lapset on nukkumassa. Nyt on ihan harvinainen hetki istua ja kirjoittaa tätä, kun Tuuli nukahti poikkeukselliseen aikaan päikkäreille. Sitä se teettää, kun valvoo yöllä. *huoh*

Lauantaina leikkelin olohuoneen pöydällä kankaita ja Tuuli tuli pöydän alle huutamaan...

...ei siinä muuten mitään, mutta neidin kasvot ja kädet oli ihan KAKASSA. Kakkaa oli kyllä muuallakin... keittiön lattialla, oven kynnyksellä, olohuoneen lattialla, pöydän jalassa, penkillä, jne. JES!

En tiedä millaisia automatkoja muilla perheillä on, mutta minä olen kyllä niin helpottunut, ettei ole pakko ajella mihinkään maailman ääriin. Neidit ei viihdy autossa oikeastaan ollenkaan. Juhannukseksi lähdettiin Keski-Suomeen ja ensimmäisen kerran kysyttiin "ollaanko perillä?" jo ennen kuin oltiin Tampereen rajojen ulkopuolella.

Tuuli protestoi,

Anni pitää korviaan

ja Heidi nukkuu - ihme kyllä.

On aika ihana seurata meidän tyttökolmikon touhuja. Tuuli on menossa mukana ja isommat hienosti ottaa Tuulia leikkeihin. Välillä TUULI SOTKEE LEIKIT- huudot raikuu, mutta tavallisesti Tuuli on osa jengiä. Anni ja Heidi pyytää Tuulia vessaan pissaseuraksikin. :D Anni halusi yhtenä päivänä syöttää Tuulia...

Hyvin sujui, vaikka vähän huulen pieleen "jotain pientä jäikin". ;)

Koitin ottaa Tuulista viime viikolla nättiä kuvaa mekko päällä. Noh. Tuuli ei ollut samaa mieltä, eikä sattunut olemaan isosiskoja paikalla, jotka olisi voinut naurattaa parin räpsäyksen verran.

Tuuli nukkuu edelleen ja likat laittoi jonkun elokuvan juuri pyörimään. Taidan mennä yrittämään jos saisin torkahdettua hetkeksi, kun viime yö meni Tuulin kanssa valvoessa ja erikoisia unia nähdessä. :D

Huvittaa, ei huvita, huvittaa....

2011-06-22T13:39:00.000-07:00

...ei huvita!

Olen pari kertaa aikonut blogata tänne jotain, mutta en sitten ole jaksanutkaan. Vaikka on taas tapahtunut kaikenlaista, niin ei huvita silti kirjoitella.

Tuuli ekaa kertaa veneessä.

Pulikoimassa.

En päässyt sinne kouluun. Toissa iltana ja eilen soi päässä koko päivän se Jore Marjarannan "Haaveet kaatuu, niitä nousemaan en saa..." -biisi. Illalla se vaihtui ihan hirveeseen vi***ukseen ja tänään aamulla herätessä oli jo normaalimpi olo. Harmittaa se edelleen ihan hirveesti, mutta ei sille enää mitään voi. Nyt on sitten miljoona (2-laatuista) vaihtoehtoa, joista pitäisi sitten valita. Mitä se sitten onkaan, niin hirveetä säätämistä siitä tulee, sen tiedän.

Plääh. Taidan mennä istumaan vielä hetkeksi partsille ennen kuin täytyy mennä nukkumaan. Siellä on ihanan viileä ilma.. ihan kuin syksyllä! :) Ihanaa.

Parveke-elämää

2011-06-06T08:15:00.000-07:00

Meidän parveke on saanut uuden elämän. Aiemmin siellä ei juuri tullut vietettyä aikaa enkä jaksanut nähdä vaivaa siihen sen enempää. Nyt kun mökkeily ei oikein onnistu ja kauniit kesäillat menee ihan hukkaan täällä sisällä. Ajattelin laittaa parvekkeen parempaan kuntoon, jotta voisin istuskella siellä tyttöjen mentyä nukkumaan.

Tänään oltiin parvekkeella välipalalla eli tulee sitä varmasti käytettyä nyt useammin kuin ennen. :) Tytöt käy sieltä napsimassa basilikaa suoraan ruukusta. Sokeriherneitä laitettiin kasvamaan pariinkin paikkaan. Salaattiakin piti, mutta joku ehtiväinen kerkesi jo hukkaamaan sen siemenpussin. :D

Minun "iltakonttori" muutama ilta takaperin

"Ennen" kuvia en ottanut, mutta näistä alla olevista marsukuvista voi vähän päätellä, että millasta siellä on ollut...

Tuuli koitti kiivetä häkin päälle. Hermot meni kun ei saanut marsuja kiinni. :)

Tuulikki keksi tänään (omasta mielestään) kivan touhun... Kiipesi turvakaukaloon ja keikkui siinä. Muistan, että Heidi ja Annikin on tehnyt sitä samaa, mutta että Tuulikkin on jo siinä iässä, niin voi apua. :D

Minä olin viime viikolla siellä pääsykokeissa. Nyt odotellaan sitten juhannukseen, että saadaan tietää alkaisiko minulla opiskelut syksyllä vai ei. Tuntuu pitkältä ajalta odottaa muutama hassu viikko, kun ei yhtään tiedä mitä syksyllä sitten tapahtuu. Ainoa varma asia on se, että H & A menee päiväkotiin. Kaikki muu onkin sitten auki: onko Tuuli kotona minun vai Mikon kanssa vai meneekö päivähoitoon, jos menee niin mihin... onko mikko kotona vai töissä, jos töissä niin missä ja millä työvuorosysteemillä... pääsenkö minä opiskelemaan, menenkö töihin, olenko kotona... jos pääsen opiskelemaan, pitääkö heti mennä harjotteluihinkin vai voiko ne siirtää kesälle ja pitääkö tytöt siirtää vuoropäiväkotiin... jos Tuulin pitää mennä hoitoon, niin mihin ja koska.

Piknik peitto

2011-05-28T02:24:00.001-07:00

Ompelin eilen Mikon tädille niitä "tilauspeittoja" ja samalla päätin hurauttaa yhden ikuisuusprojektin valmiiksi. Eli tässä se vihdoin on....

PIKNIK PEITTO ála käytetyt farkut

Peitossa on käytetty vain puntteja. Lahkeiden suut on reunoilla.
Saumat on ommeltu eri värillisillä langoilla peiton päälle, ei siis "piiloon".

Harmi kun ulkoa oli nurmikko märkänä, niin ei saatu tällä kertaa ulkokuvia peitosta...

Heidi suostui poseeraamaan peittokassin kanssa.

Kassin kahvana matonkuteesta virkattu naru.

Ompelin peiton reunoihin pari saumanauhaa, joilla peiton saa solmittua kiinni.

ISO KIITOS ERITYISESTI ERIKALLE JA MINNALLE, joilta sain suurimman osan farkuista siputtavaksi. :)

PS. Oli tosiaan mielenkiintoista ommella kun yht´äkkiä ompelukone lähti menemään miljoonaa. Tuuli olikin heittäytynyt mahalleen polkimen ja minun jalan päälle. Ou jee. Mutkat suoriksi jne. :)

Touhotin

2011-05-26T14:19:00.000-07:00

Ihan kuin vauhtia ei olisi jo ennestään, niin perheen pienin touhotin on päättänyt alkaa järjestää sitä vielä lisää. :) Ihanaahan se on kun Tuuli on täysillä mukana isompien meiningeissä. Tosin viime päivinä on kuulunut ensimmäiset "ÄITIIII... tuu hakee Tuuli pois! Se sotkee leikit.". Tuuli kyllä osaa pitää meteliä jos ei pääse sinne mihin haluaa tai jos haetaan jostain isojen leikistä pois.

Yhtenä päivänä Tuulikki auttoi marsujen hoidossa.

Tuuli osaa kiivetä Orthexin isojen säilytyslaatikoiden päälle. Jos laatikko sattuu olemaan vaikkapa sängyn vieressä, niin matka jatkuu sujuvasti sängylle. :)

Kylpeminen on Tuulin suosikki puuhaa.

Rattaissa istuminen on yleensä todella tylsää, mutta geokätköilyreissulla oli sen verran hauskaa, että jopa hymyilytti vähän.

MM-leijonia katsomassa Tampereen keskustorilla.
Tosin Tuuli nukkui suurimman osan ajasta.

Tuuli onkin tänään tasan 9kk vanha. Hui miten aika menee kamalan nopeasti. Minun vauva on jo noin iso. Kävelee vähän sohvan nojaillen, konttaa ja ryömii, syö sormin, nauraa hekottaa siskojen kanssa, jne.. Ihana muru.

Pika-check

2011-05-18T12:49:00.000-07:00

Pikaiset kuulumiset "nuhatuvalta". Kaikilla kolmella tytöllä on kauhee räkis ja nyt Mikkokin on nuhassa ja kuumeessa (muilla ei ole ollut kuumetta). Tämä menee ihan kevyesti, kun oltiin niin pitkään tuossa välissä terveinä. :)

Annin tanssikoulun kevät esitys oli tuossa toukokuun alussa. Anni tanssi tosi hienosti! :) Sitä esitystä on katsottu moneen kertaan videolta. Tässä yksi kuva sieltä esityksestä ja sen jälkeen otettuja kuvia parkkiksella. Ne on ottanut Tuire Pehkonen.

valokuvannut Tuire Pehkonen

Tuulikki on nykyään aika pakkaus. Nousee tukea vasten seisomaan ja illalla kömpii pinnasängystä meidän sänkyyn, kun pitäisi nukkumaan käydä. Tänäänkin pyöri, hyöri, kiipeili ja repi naamasta, kun koitin saada sitä nukkumaan. Voi jesta. :D

Tuuli sormiruokailee puuroa:

Tuuli on myös alkanut näyttää temperamenttiaan enemmän. Neiti hermostuu huomattavasti, jos esim. ei saa jotain mitä haluaisi tai siltä otetaan pois joku mitä ei saisi pitää. :)

Tuuli piilossa by Heidi

Heidi on ihastunut! Juu-u, kuulkaa. Tuossa meidän pihalla on yksi Jesse-poika, joka on 9-vuotias. Pikkulikat juoksi jo talvella hänen perässä, mutta vasta nyt keväällä Heidi on ihastunut häneen. Anni tiesi kertoa, että Heidi oli sanonut, että "Heidi menee Jessen kanssa naimisiin". :) Ihanaa... :D Heidi katsoo aina ikkunasta, että onko Jesse pihalla, ja jos ei ole niin kyselee minulta, että "onkohan se koulusssa?". ;) Suloista. Annikin kuulemma menee naimisiin... Naapurin Miskan kanssa. :D Häitä siis tiedossa. Heh.

Minä olen koittanut tehdä Mikon tädille tilkkupeittoja. Tässä palaset sommiteltuna meidän sängyn päällä. Ompelin ne yhteen toissapäivänä (muistaakseni). Nyt täytyisi vielä silittää ja ommella takakangas jne.

Tein tällaisen ystävälleni syntymäpäivälahjaksi...

Minä pääsen pääsykokeisiin (aikuispuolen koul. kätilöksi) tämän kuun lopussa. Pitäkäähän peukkuja!

Eipä muuta tällä erää. Moikka!

Nettipaaston jälkeen

2011-05-07T11:05:00.000-07:00

Netti toimii taas! Hiukan hienoa. :) Pystyy taas päivittämään blogiakin. Lainamokkulalla sitä välillä yritin, mutta se oli niin surkea, ettei siitä mitään tullut.

Meillä on ollut tänään naapuriperheen koiranpentu hoidossa. Saunan jälkeen tytöt innostui iltariekulle ja vetivät Tuulia liukurissa pitkin kämppää. Koiruus oli tietysti menossa mukana. :)

Myös Tuuli teki tuttavuutta Peikon kanssa...

Kaverukset

Nettikatko takia laitan tämän alla olevan kuvan tänne vasta nyt. Pesin siis tyttöjen mehupillit astianpesukoneessa. Se ei ihan mennyt niinkuin strömsössä. ;)

Vasemmalla malli kappale ja oikealla 3kpl pilalle menneitä.

Tytöt sai syksyksi päivähoitopaikat läheisestä päiväkodista. Tai siis Anni ja Heidi. Tuuli jää vielä toistaiseksi kotiin, kun Mikko pitää isyyskuukauden jne. Minun osalta syksy on vielä täysin auki. Joko pääsen opiskelemaan tai sitten menen kai töihin (ja Mikko jää kotiin pidemmäksi aikaa). Saas nähdä mitä syksy tuo tullessaan. :)

Tuuli ryömii, istuu ilman tukea, nousee konttausasentoon,
ja harjoittelee tukea vasten ylös nousemista.

Minulla on työnalla kolme tilkkupeittoa Mikon tädin mökille. Pitäisi mennä jatkamaan ja samalla silmäilemään Suomen jääkiekkopeliä. Katsoisin kyllä enemmin Twigliht-elokuvaa jos voisin. Olen ihan koukussa niihin. Niin elokuviin kuin kirjoihinkin. :) Alkuun olin vähän niitä vastaan, kun en niistä vampyyrijutuista niin perustanut, mutta ne olikin ihan erilaisia kuin luulin. Olen lukenut ne kaikki neljä kirjaa (vain kerran) ja katsonut elokuvat jo ties kuinka monta kertaa. En malttaisi odottaa niitä neljännen kirjan leffoja. :) Huvittavaa.

Ennen kuin menen, niin... HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ kaikille äideille!

Hajatelmia

2011-04-30T10:48:00.000-07:00

Pikaisesti meidän kuulumiset tulee tässä:

Netti poikki. Lainamokkula.
Univelkaa.
Aurinkoista. Viileää.
Marsujen piipitystä.

Mitä sitten syötäisiin?
Vapputorilla. Tanssivia intiaaneja.
Ulkoilua. Naapureiden seuraa.
Väsynyttä rätkätystä.

Angry birdsiä. Hermot menee.
Menee ne muuutenkin.
Tuulin höpötys harjoituksia.
Onnea.

Astianpesukoneessa uudistettuja pillejä.
Liian pieniä kenkiä. Vaatepula.
Lomalle pliis.
Aivot narikassa. Pitkään.

Kiitollisuutta. Uskollisuutta.
Matonkuteita. Tilkkukankaita.
Liian vähän tunteja.
Oman pihan kaipuuta.

Mökki haaveita.
Suukkoja ja haleja. Ihanaa.
Tässä ja nyt.
Twilight saagaa uudestaan. Kiitos.

Mukavaa vappua kaikille!

Slowing down..

2011-04-26T02:39:00.000-07:00

Vielä pari viikkoa sitten olin aika stressaantunut tekemättömistä hommista (niin kotihommista kuin minun harrastuksiin liittyvistä). Ärsytti ja ahdisti, kun koko ajan oli mielessä se mitä kaikkea on tekemättä. Tajusin, että en ollut hetkeen nauttinut kotiäidin arjesta ja siitä "arjessa kellumisesta". Olin jo aiemmin karsinut yhditystoimintaan liittyviä harrastuksia ym. ja pari viikkoa sitten päätin, että nyt loppui osa kiireestä. Päätin, että minun ei tarvitse enää vastata maileihin samalla sekunnilla, tehdä kaikkia juttuja saman tein, jne. Päätin olla noteeraamatta tätä "nyt heti!-meininkiä" ja hidastaa...

Tässä kirjoittaessa Tuuli oli ryöminyt marsujen häkin alle touhuamaan. :)

Tekemättömät hommat ja vastaamattomat mailit ja tekstiviestit ahdistaa vähän edelleen, mutta ei niin paljon kuin ennen. Jotenkin tämä elämä nyt vaan on tällaista. Toivottavasti kukaan ei pahoita mieltään, kun välillä esim. tekstiviesteihin vastaaminen saattaa kestää ja kestää. En tykkää kirjottaa viestejä ellei siihen riitä pari sanaa. Sen verran tässä ehtii puhelimeen panostaa. Todella usein saattaa olla koko päivän tai vuorokaudenkin kesken kirjoitettu tekstiviesti odottamassa loppuun kirjoittamista ja lähettämistä. Puhelin saattaa olla välillä kokonaan hukassakin. :D Tietokoneella en ole ollut moneen päivään. Monet hommat roikkuu juuri siitäkin syystä. Tylsää kun moniin juttuihin tarvitsee tietokonetta, sähköpostia, jne. Sitten jos ei ole koko päivään koneella, niin hommat siirtyy.

Sitten alkoi kuulumaan ihmeellisiä ääniä. No Tuulihan se siellä touhusi purulaatikossa. Nam nam.

Hetki ja päivä kerrallaan eläminen on mukavaa. Varsinkin nyt kun on ollut ihanat ilmat ja oltu paljon ulkona, niin arki on ollut taas sitä mukavaa kellumista mitä kotiäitiys mahdollistaa. Tosin tuntuu tämä välillä siltä, kuin pää olisi höttöä täynnä. ;)

Pikku seikkailu pöydän alla ja purulaatikossa oli ilmeisen kivaa. Nyrkit oli täynnä sitä höttöä (=sahanpurua) mitä äitinsä pääkin on pullollaan. ;)

Palataan...

Virpomassa

2011-04-21T12:24:00.000-07:00

Viime sunnuntaina likat kävi virpomassa. Intoa oli! :) Erityisesti Heidi oli todella tohkeissaan ansaituista pääsiäismunista ym. :D

Tuulikin oli virpomassa mukana...

Minä olen jättänyt koneella istumisen murto-osaan siitä minkä verran ennen tuli oltua. Sen kyllä huomaa heti esim. sähköposteissa, joita on pilvin pimein aina sitten odottamassa. Nytkin on monta mailia odottamassa vastausta, mutta minä päätin, että niin jäniksen selässä ei olla ettäkö pitäisi samalla sekunnilla höntyillä vastaamaan takasin. Muutenkin olen ottanut nyt paljon rennomman ja kiireettömämmän asenteen näihin minun "harrastuksiin". Lasten kanssa ja tässä normaali arjessa on tohinaa ihan tarpeeksi.

Toinen mikä on jäänyt todella vähälle viime aikoina on tv:n katsominen. Netin kautta voi aika pitkälti katsoa ne ohjelmat mitä haluaa (esim. nyt tässä samalla katson Dokumenttiprojekti: Miesten vuoro -ohjelmaa YLE Areenalta) ja lopulta niiden ohjelmien määrä joita oikeasti haluaa katsoa on aika pieni. Kun antaa olla tv:n kiinni, niin jää aikaa kaikkeen muuhun ja oleminen on muutenkin rauhallisempaa, kun ei ole siitä turhaa taustahälyä. Toki välillä on kiva loikoilla sohvalla ja katsoa jotain hömppää. :D

Tänään oli aivan mahtava ilma. Tosi lämmin kun ei tuullut niinkuin muutama päivä sitten ja aurinko paistoi melkein koko päivän. Juuri tällaisina päivinä sitä haaveilee omakotitalosta ja omasta isosta pihasta jossa voisi touhuilla jos siltä tuntuisi. :)

Hyvää pääsiäistä kaikille!

Siskolle

2011-04-15T02:05:00.000-07:00

Minulla on pikkusisko... Meillä on ikäeroa 1v 2vkoa. Ollaan siis oltu pienestä pitäen melkein kuin kaksoset konsanaan. Me ollaan ihan erilaisia, melkein kuin toistemme vastakohtia. Siitä huolimatta meillä on läheiset välit ja ollaan paljon tekemisissä. Riitoja ei ole ollut sitten teiniaikojen, jolloin saatettiin pari kertaa vuodessa tapella sitten oikein kunnolla. :)

Minusta on ihanaa kun minulla on sisko. Hienointa on ehkä juuri se, että kun ollaan niin erilaisia, mutta kuitenkin läheisiä. Luulen, että jos ei oltaisiin synnytty siskoksiksi, niin tuskin olisin koskaan tutustunut häneen. Juuri sen erilaisuuden takia. Se olisi ollut harmi, koska siskoni on ihana ja mielenkiintoinen ihminen. :)

On aivan mahtavaa, että erilaisuudesta huolimatta tullaan niin hienosti toimeen. On todella kurjaa kuulla siskoista, jotka tappelevat tai eivät ole väleissä ollenkaan. Se kuulostaa minun korvaan aika hurjalta. :/ Totta kai meilläkin on erimielisyyksiä ja tosiaan lapsena ja teininä tapeltiin ja riideltiin, mutta ollaan silti opittu kunnioittamaan toisiamme ja tavallaan rakastamaan toisiamme sellaisina kuin ollaan. :)

Virkkasin pikkusiskolleni pari matonkude koria, joita hän toivoi.
Sain ne eilen valmiiksi ja nyt on oikea käsi ihan hullun kipeä. :D

Koitin etsiä kaikkien vanhojen kuvien joukosta kuvaa jossa oltaisiin kaksin. Ei löytynyt kuin yksi ainut kuva, jossa ollaan meidän lapsuuskodissa ilta- tai aamupalalla jotkut kamalat vaatteet päällä. :) En sitten kehdannut laittaa sitä tänne. :D

Siskot rules!

Tilulilulei..

2011-04-12T12:22:00.000-07:00

Kevät tulee kohisten. Ihanaa! On aivan mahtavaa, kun pihat ja kadut kuivuu pois lumimössöstä ja on valoisaa. :) Ulkoilukin on huomattavasti mielekkäämpää kun voi tehdä muutakin kuin vain kiipeillä lumikasoissa.

Minä olin tänään ensimmäistä kertaa YKSIN kotona Tuulin syntymän jälkeen (eli 7kk)! Vähänkö jees! :D Niin ja Tuuli oli ensimmäistä kertaa hoidossa kodin ulkopuolella muulla kuin isällään. Tähän mennessä kuta kuinkin aika Mikko on hoitanut Tuulia jos on tarvinnut. Pari kertaa ollaan oltu hetken (nopea käynti kaupassa tms.) pois niin, että joku muu on ollut tyttöjen kanssa. Hienosti oli mennyt se tämän päiväinen hoitoreissu. :)

Anni 3v

2011-04-04T09:21:00.000-07:00

Annin 3v juhlia vietettiin sunnuntaina niin naapurinlasten kuin sukulaisten voimin. Minä olin puhki ja poikki kolmen päivän siivous- ja leipomisurankan jälkeen, mutta syntymäpäiväsankari oli juhliin tyytyväinen ja meni onnellisena nukkumaan. Se onkin pääasia. :)

****

En olisi millään selviytynyt juhlavalmisteluista ellei tyttöjen mummo ja vaija olisi tullut meille auttamaan. Mikko oli vielä lauantainakin iltavuorossa, joten apu tuli todella tarpeen! Iso kiitos MUMMOLLE JA VAIJALLE! :D

Seuraavat syntymäpäivät onkin elo-syyskussa kun Tuuli täyttää 1v ja Heidi 5v. *huoh* Nyt tuntuu siltä, että sekin tulee ihan liian pian.

Hermot menee!

2011-03-24T05:54:00.000-07:00

Meidän kaksi vanhinta neitosta ovat osanneet koetella äitinsä hermoja taas ihan huolella! Heidi varsinkin. Sillä on rajojen hakemisvaihe menossa, eikä usko yhtään mitään. Ei hyvällä, eikä pahalla ja aina joutuu lopulta hermostumaan. *huoh* Heidin yks vakiolauseista alkaa nykyään niin, että "mä annoin itte ittelleni luvan...bla bla bla" (esim. mennä kielletyille roskiksille, lähteä ulos ilman pipoa, pyyhkiä suu paidan hihaan...). Voi jesta.

Tihutöitä

Siihen ei tarvita kuin sekunti. Äiti vastaa puhelimeen tai
laittaa pesukoneen pyörimään.
Sokeripussi on pudonnut lattialle. Sokeria menee
kynsien alle ja silmiin ja korviin. Se kutittaa ja pistelee.
Vahakankaasta on leikattu palanen. Tai omasta tukasta.
Tai yöpaidasta.
On sytytetty kynttilä. Ainakin yritetty.
On heitetty kananmuna lattialle. Ja toinen. Ja koko
kenno. Nyhdetty kukka irti ruukusta ja piirretty omakuva
tussilla seinään. Tönäisty mehukannu nurin. Kaadettu
karkkivarasto pöydälle ja tungettu suu täyteen.
Väännetty hellan levy kuutoselle, tyhjä tiskikone pyörimään,
ja radio täysille.
Leikki-ikäinen tutkimusmatkailija vauhdissa!

- Tittamari Marttinen -

Tuuli vietti hetken sinisen puuvärin kanssa. Tottahan sitä oli sitten pitkin naamaa.

Ikuisuussiivousprojekti nimeltä "Tyttöjen huone" on vaihteeksi paremmalla mallilla. Se oli niin kamala, että voi luoja. Vaatteita pitkin lattioita jne. Miten ihmeessä nuo neidit saisi lopettamaan sen alituisen vaatteiden vaihtorumban?!?!

Tuossa muutama kuva likkojen huoneesta. Vähän ovat tummia kun ulkona on niin pirun kirkasta. :D Verhot pitäisi joskus ehtiä keksimään. Tuossa lähikangaskaupassa on ihanaa vaaleanpunaista merirosvokangasta, jota olen miettinyt, mutta en sitten vaan ole saanut aikaiseksi käydä ostamassa. Niitä nipsujakin pitäisi muistaa ostaa, että saisi edes siksi aikaa toisellekin reunalle vanhan verhon roikkumaan. :D

Jaaha. Pitää mennä jatkamaan siivousta. Ärsyttää ja ottaa päähän jo valmiiksi. Äskenkin siivosin, siivosin ja siivosin. Lopputuloksena se, että likkojen huone melko ok, mutta kaikkialla muualla tehokaksikko ehtikin sitten sotkea kaiken sen mitä olin aiemmin ehtiny siivoomaan plus vähän lisääkin. Voi pehva!

Olispa ihana olla taas edes hetken aikaa ilman tätä härdelliä. Onneksi isännällä alkoi yövuorojen jälkeiset vapaat, niin pääsen huomenna kampaajalle ja ystävälle Tupperware kutsuille. Äh. En tiä.. tuntuu silti, että on tullut oltua näiden riiviöiden kanssa taas niin 24/7 ettei tommonen hetken huili tunnu juuri missään.

Allekirjoittamaan...

2011-03-22T02:49:00.000-07:00

Olen yksi Missä haluat synnyttää? -kansalaisliikkeen perustajista ja meidän tarkoituksena on saada loppumaan pienten synnytysyksiköiden alas ajo. On tärkeää, että perheillä on vaihtoehtoja synnytyspaikan suhteen, eikä niin että on joko pakko synnyttää isossa sairaalassa korkeanriskin tyyliin tai sitten kotona, vaikka ei haluaisi.

Perhelähtöisyys on tärkeää myös synnytyspaikkojen suhteen. Toivon, että sitten kun Heidi, Anni ja Tuuli ovat perustamassa perheitä, niin heillä olisi edelleen vaihtoehtoina pienempiä synnytysyksiköitä kuten Vammala, Porvoo tai Lohja. Siksi tämä kansalaisliike ja sen tänään aloitettu nettiadressi on tärkeä.

Nettiadressin pienten synnytysyksiköiden puolesta voi käydä allekirjoittamassa TÄÄLLÄ. :)

Huushollin ehostusta

2011-03-20T02:22:00.000-07:00

Sain sisustusinspiraation, joka on nyt jatkunut jo monta päivää. Tuloksena vähän kalusteiden paikkojen vaihtamista, siivousta, ym. pientä. :) Käytävän lipasto sai viimein ylleen tauluhyllyn ja rakas taulu pääsi sinne hyllylle asustamaan.

Meidänkin makuuhuoneeseen saatiin vihdoin tauluhylly. Johan ne hyllyt olikin odottanut nurkissa seinille pääsyä, ainakin puoli vuotta. :D Siirsin samalla tyttöjen huoneesta lipaston meidän huoneen puolelle.

Mauri Kunnaksen tarrat sai lähteä ovista, vaikka kivat olikin.

Eteiseen Mikko laittoi yhden Lack-hyllyn ja Kädentaidot messuilta ostetut taulutkin pääsi seinälle. :D

Tuulikki oli "apulaisena" omassa pinnasängyssään. Piti siitäkin laskea pohjaa alemmas, kun neiti on kuikuillut reunan yli siihen malliin, että kohta mäjähtää alas. :)

On muuten kumma miten pienillä jutuilla saa nopeasti taas paljon kodikkaampaa ja viihtyisämpää. :) Meillä nuo poraushommat on vaan sellaisia "sitten joskus"-juttuja. Täällä on betoniseinät, johon ei oikein uppoa kuin iskuporakone, niin kaikkia kiinnitysjuttuja tulee vitkuteltua. :D

Maze book

2011-03-16T05:21:00.000-07:00

Tein tänään elämäni ensimmäisen Maze bookin. Se oli tosi kiva tehdä ja jäin kyllä heti koukkuun! Nyt kun voittaisi lotossa, niin tyhjentäisin Sinellin ja Papruksen ja tekisin niitä aamusta iltaan. :D No ei nyt sentään, mutta puolipäivää ainakin. ;) (Ompas vitsikäs olo. Hah hah.)

Maze book siis leikataan ja taitellaan 30x30cm kokoisesta paperista. Siihen tehdään pahvista kannet (voi päällystää paperilla jos haluaa) ja nauhalla laitetaan selkäosa ja myös itse kirja kiinni. Sisälle voi sitten askarrella mitä tykkää. Skärppäystyyliin tietysti kuuluu laittaa kuvia. Minäkin laitoin muutaman pienen, mutta en ottanut niistä tähän kuvia. =)

Mazebook menee lahjaksi naapuriystävälleni, jolla oli eilen syntymäpäivä. Kirjan sisältö on ihan hölmö, kun tein sen pikapikaa aamupäivällä. Olen aina niin malttamaton, että enemmin teen heti valmiiksi ja voin antaa sen kuin, että miettisin pitkään ja hartaasti jotain järkevää sisältöä. :D

Tehtiin tänään likkojen kans extempore ideana suklaanameja. Sulatin Kotigastronomin vaaleaa ja tummaa kuorrutetta ja tyttöjen toiveiden mukaan sekotin joukkoon mitä milloinkin.

En tiedä miltä nuo maistuu, kun ovat vielä jääkaapissa, mutta ainakin kaikki lusikat ja kulhot tuntui kieleen tosi makoisilta. :)

Jaahas. Nyt pikapikaa välipalalle ja lasten kanssa ulos. Siellä on taas ihana auringonpaiste!

Unilla

2011-03-15T08:04:00.000-07:00

Eilisen iltapäiväulkoilu jäi väliin, kun Anni nukahti sohvalle juuri kun olisi pitänyt alkaa pukemaan. Tuulikin nukahti Annin jälkeen, joten meni sitten sisähommissa iltapäivä. Sain leikattua alla olevasta peitosta langanpätkät pois, niin sekin on nyt sitten VALMIS. :)

Tuulin uninäyte..

Aloin äsken laittamaan näitä kuvia tänne blogiin ja kuuntelin, että jännää ääntä kuuluu. No Tuulihan se oli asialla. Tällä kertaa Tuulikki EI tavoistaan poiketen ollut kaatanut isoa viherkasvia multinen ja kivineen, vaan vaivihkaa noukki niitä koristekiviä sieltä ruukusta ja levitti pitkin lattiaa. :D Voi vitsit mikä pikku epeli. Olisin ottanut kuvan, mutta kamerasta loppu akku juuri "sopivasti". :/

Lomalla?!?

2011-03-08T03:53:00.000-08:00

Viime viikolla oli aivan ihanat ilmat. Isäntä oli iltavuoroissa keskiviikosta lauantaihin, joten oltiin taas keskenämme likkaporukalla. Yhtenä päivänä käytiin läheisessä jäämäessä laskemassa mäkeä.

Kivaa!

Piti käydä ostamassa likoille uudet aurinkolasit. Tuuli sai myös omansa ja Anni on innokkaana laittanut niitä Tuulille päähän.

Tämä viikko on meidän perheen hiihtolomaviikko. Isäntä tuli tänään kipeeksi, joten se siitä sitten. Noh. Sinänsä ei paljon voi harmittaa, kun eipä meillä mitään ihmeellisiä suunnitelmia edes ollut, eikä minnekkään kovin kummoiseen ollut tarkoitus lähteä. Eniten minua harmittaa se, että ne mitä olin ajatellut saavani vihdoin tehdä rauhassa, on tod.näk. nyt sitten nekin mennyttä. Tällä hetkellä ei ole oikein lomafiilistä, kun samaa arkea tämä on näköjään aina. Tai no otettiin me Annin ja Heidin kanssa sellainen "irtiotto", että käytiin leipomomunkkien kanssa Nesteellä auton pikapesussa. :D

Tuuli täytti joku aika sitten 6kk ja nyt neiti ryömii joka paikkaan. Mm. kaatamaan kukkasia ja levittämään multia. Konttaamaankin melkein alkaa silloin, kun on hirmuinen kiire siskojen perään. :) Ääntä neidistä lähtee ihan kohtuullisesti varsinkin iltaisin. Uusimpana repertuaarissa on murina!

Yökkärihousumuotia by Heidi

Anni ja Heidi leikkii tuolla jotain perhe-leikkejä. Aamupäivällä Heidi hoiti isäänsä sohvalla. Tekonakeilla tutkittiin nenää, leikki-munakkaalla mitattiin silmien kokoa jne.. :) Tuuli on kovasti leikeissä mukana myös. Jos pitää siirtyä paikasta toiseen, niin likat sitten vetäävät Tuulia käsistä tai jaloista pitkin lattiaa. :) Heidi tykkäisi kantaa Tuulia sylissä, mutta en ole antanut lupaa ettei satu mitään vahinkoja.

Minä olen koittanut ommella keskeneräisiä peittoja valmiiksi. Toisen sain tehtyä jo pari päivää sitten ja toisesta pitäisi enää hurauttaa muutama ruutu. Eilen aloitin uuden peiton.. vaihteeksi itselleni. :)

Työnalla olevan lintupeiton palasten hahmottelut olohuoneen pöydällä.

Tänään vietetään naistenpäivää. Se voi äkkiseltään tuntua ihan turhalta päivältä, mutta kun asiaa alkaa miettimään niin huomaa kuinka tärkeä se onkaan. Suomessa naisilla on hyvät oltavat moniin muihin maihin verrattuna, mutta on Suomessakin monia kohtia joissa naisia ja naisten oikeuksia poljetaan. Ensimmäisenä esimerkkinä tulee heti mieleen synnytykset. Nykyään tuntuu olevan entistä enemmän normaalia se, ettei naisilla ole oikeuksia omaan kehoonsa ja sen lähettämiin viesteihin kun nainen on raskaana ja/tai synnyttää. Siihen ei saa tyytyä. Naiset: vaatiikaa itsellenne parempaa! Niin synnytyksiin liittyen kuin muutenkin! :)

Mukavaa naistenpäivää kaikille naisille!

Ihanat tyttäret

2011-02-27T07:46:00.000-08:00

Minulla on ihanat ja suloiset tytöt. Maailman rakkaimmat! Ettäs tiiätte. :D

Kuva: Tuire Pehkonen

Laitettiin likoille letit ennen kaupoille lähtemistä. Tyytyväisiä olivat ja ihastelivat toistensa lettejä vuoron perään.

Tuuli auttoi pinnien ja ponkkujen kanssa ennen yllä olevien kuvien ottamista.

ONNEKSI Tuuli ei vielä osannut laittaa niitä suuhun.

Anni on kulkenut pari päivää Tantin tekemä tilkkukori päässä. Eilen saunassa Annilla oli päässä metallinen kulho, joka oli juuri sopiva. Mikko sanoi ohimennen Annille, että "mikähän kypäräfetissi sulla on?". Anni kuuli väärin ja sanoi, että "Joo! Kypärä ja tissi".

Heidi on kulkenut minun saappailla pitkin kämppää. Korkoa on n. 5cm?, mutta ei tunnu neitiä haittaavan. Pois ei voi niitä kuulemma laittaa, kun hän RAKASTAA niitä kenkiä. :)

Heidin ja Nanan lepolasse

Pikku piraija

2011-02-23T12:44:00.000-08:00

Tuuli täyttää neljän päivän päästä puoli vuotta! Ajatella. Noh. Kyllä sen huomaakin. Mieskin sanoi tänään, että "Tuulista tuli sitten kerralla iso tyttö". Huomasin nimittäin tänään Tuulilla toisen alahampaan ja mies näki ensimmäisen kerran kuinka Tuuli kauhoo menemään oikein kunnolla. Pienen ajan sisään on siis tapahtunut paljon...

Pikku piraija syömässä mustikkaa.
(Kaksi alinta kuvaa on Heidin ottamia.)

Tuulilla on nyt kaksi hammasta, joilla se lampsasee nasevasti rinnasta kiinni kun alkaa syömään. Ruokavaliossa on äidinmaidon lisäksi päärynää ja mustikkaa. Tuuli ryömii kun kauhaisuja eteenpäin ja koittaa vähän istua tönöttää tuetusti. Mihin se minun vauva pikku hiljaa katoaa? :)

Marsutkin on vähän kasvanu ja rohkistunu. Hassuja epeleitä ovat. Nytkin ne on touhunnu tuolla ihan innossaan kun ostettiin tänään Heidin kanssa niille sellanen kangastunneli joka on nyt häkissä. :)

Kasvatettiin tyttöjen kanssa marsuille heinää.

Alku ihmetyksen jälkeen heinää alkoi kadota siihen tahtiin, että silmissä vaan vilisi.

Ei mennyt kuin ehkä 10-15min niin koko laari oli syöty tyhjäksi.

HUI!
Marsut säikähti Heidiä ja lähtivät litoo. :)

Meillä ollaan liki 100% terveinä jo. JEE! Tuulin keuhkokuumekin on jo pientä ajoittaista räkää ja yskää lukuunottamatta kokonaan ohi. :) Pari viikkoa siinä meni. Nyt kun nämä pakkaset vielä lauhtuisi niin pääsisi normaaliin arkeen kunnolla kiinni.

Meille tulee huomenna kaksi sairaanhoitaja opiskelijaa muutamaksi tunniksi. Niillä on opinnäytetyöhön liittyvä "Kummiperhe"-hanke ja tuleevat sen tiimoilta meille. :) Saapa nähdä mitä he sitten tekee. :) Minulla kun ei vielä ole mitään hajua, kun oltiin Tuulin kanssa Taysissa lastenpäivystyksessä juuri silloin kun olisi pitänyt näistä kaikista sopia.

Aah. Niskat ja aivot on ihan jumissa. Taidan mennä nukkumaan, että jaksan taas huomenna uurastaa lastenhoidon ohessa. Minä siis edelleen puuhaan mm. sen Missä haluat synnyttää? -kansalaisliikken parissa. Huomenna pitäisi soittaa ainakin Sosiaali- ja terveysministeriöön ja Kätilöliittoon, ja kirjoittaa "artikkelia". Noiden lisäksi minulla on tuolla ruokailupöydän päällä yhden torkkupeiton yhdistely kesken... ;) Onneksi miehellä on nyt viimeinen yövuoro ja minulla on lupa puuhailla omiani hänen vapaiden aikana. :D

Kauniita unia!

Väsy väsy

2011-02-19T12:53:00.000-08:00

Väsyttää ihan vietävästi, mutta pakko sinnitellä sen verran, että vähän päivitän näitä blogeja. Tyhmää. Jos olisi viisas niin menisi nukkumaan... mutta ei niin ei. Tyhmä mikä tyhmä. :) Onneksi minun keskimmäinen muruseni on viisaampi - niinkuin alla olevista kuvistakin näkyy! ;)

Meillä on sairastettu jo noin kaksi viikkoa. Anni aloitti ja nyt on enää Tuuli kipeänä. Tuulin kanssa jouduttiin käymään TAYS:n lastenpolilla päivystyksessäkin, kun meni nopeasti niin huonoon kuntoon. Toipuminen oli onneksi yhtä nopeaa myös, joten ei tarvinnut olla sillä reissulla kuin vaan se yksi päivä. Mikolla ei ollut flunssaa, mutta siltä leikattiin kolme viisauden hammasta ja oli sen takia sairaslomalla kolme päivää. Odotan kovasti normaalia arkea ilman paukkupakkasia.

Ai niin! Nyt kun muistan... Minun on jo monta monta monta kertaa pitänyt sanoa ystäville, tutuille ja muille lähi-ihmisille yksi asia, mutta en ole oikein keksinyt että miten sen sanoisin järkevästi mahdollisimman monelle. No nyt päätin, että tekstiviestien ym. sijaan laitan sen tänne blogiin, vaikka kaikki ei tätä luekaan. Eli... Niinkuin moni ystävä on jo moneen otteeseen varmaan huomannutkin, niin olen todella onneton vastaamaan viesteihin, varsinkin tekstiviesteihin. En tee sitä tahallani, vaan tämä arki on tällaista hösläämistä. Usein saattaa olla koko päivän puhelimessa kesken jäänyt tekstiviesti tms. Toivon, ettette pahoita mieltänne jos mailiin tai tekstiviestiin vastaaminen kestää... ja kestää... ;) Jos on jotain akuuttia tai sellasta johon toivoo pikaisen vastauksen, niin kannattaa soittaa. Vastaan kyllä jos puhelin on mukana tai jos se ei ole hukassa akku loppuneena. ;D

Jotkut muuten ihmettelee, että kuinka minulla on aikaa kaikille näille minun systeemeille (blogit, vapaaehtoistyö, jne.), niin minä taas ihmettelen miten jollain on aikaa tekstiviestien kirjoittamiseen. :D Tai tv-sarjojen seuraamiseen. Itse tuossa äsken hoksasin, että enpä ole viimeaikoina seurannut muuta sarjaa kuin Putous ja Poliisit ja noista jälkimmäisen katson nauhalta ja mainoskatkot ohi kelaten. :)

Jaaha. Täytyy koittaa pinnistää aivoista vielä jotain tuonne synnytys -blogiinkin. Heippa!

Pakkasia pidellessä

2011-02-15T10:34:00.000-08:00

Hyi, että mitkä pakkaset. Tänään olin yhden tutkimusryhmän tapaamisessa ja kun olin lähdössä sieltä autolla, niin eipä auenneetkaan auton ovet napista painamalla. Voi jee! Noh.. Onneksi oli sinnikäs ryhmäkaveri siinä lähellä, jonka kanssa saatiin pähkäiltyä auton kortinmallisesta "avaimesta" tikkuavain ja ovenkahvan salaluukku auki, johon se tikku sopi ja sai sen oven lukon sillä auki. Huh. Aika homma se oli ja nakit ihan jäässä. Onneksi auto käynnistyi kerrasta ja pääsin ajelemaan kotiin. Kotona olikin itkevä Tuulikki vastassa.

Saisi jo tulla kevät! Heidi ja Annikin sanoo aina, että "miks ei se kesä jo tuu? mä oon niin kauan jo odottanu!". :) Tytöistä puheenollen... likat meni mummula-pappalaan yökylään ja tuleevat huomenna. Kivaa kun saa olla vähän rauhallisimmissa touhuissa, varsinkin kun Tuuli on ihan järkyttävässä flunssassa.

Heidi otti Tuulista kuvan.

Minä sain tänään ihanaa postia ystävältäni. :) Hän oli ommellut minulle ihanat tossut ja silmälaput.

Minä ompelin tänään Tuulin unirätin valmiiksi. Se olikin pitkään tuolla kaapissa viimeistelyä vaille valmiina. :)

Seuraavana on työn alla peitto. Ylläri. Ruutuja taas. Ne on niin helppoja ja nopeita. Täytyy tehdä sitten joskus myöhemmin niitä monimutkaisempia juttuja. Nyt en viitsi, kun harmittaisi vaan kun en saisi sitä peittoa koskaan valmiiksi.

Siitä tutkimuksesta vielä sen verran, että huomisesta eteenpäin minun täytyy pitää vyötäröllä sellaista pientä laitetta, joka mittaa minun aktiivisuutta/kiihtyvyyttä. Siis vähän niinkuin askelmittari, mutta kehittyneempi versio. :) Sitä pidetään viikko (ei öisin), ja sitten kolmelta päivältä täytyy pitää päiväkirjaa niin, että joka 10min välein. Lomakkeeseen kirjoitetaan, että mitä teen ja kenen kanssa. Aikamoista. Siis oikeasti... 10min välein mitä teen pääasiassa ja mitä teen sen lisäksi samaan aikaan. Niinkuin tiedätte, niin äidithän tunnetusti tekee montaa asiaa kerralla. Melkonen kirjaaminen minulla edessä. :)

Olen menossa torstaina YLE Tampere radioon haastateltavaksi. En tiedä vielä aihetta sen tarkemmin, joten minun pitää kirjoittaa jonkinlaiset muistiinpanot kolmesta eri aiheesta. ;D Saapa kuulla mitä siitäkin taas tulee. Viimeksi radiossa tuli yhdessä vaiheessa ihan totaali-black out. Se oli ihan järkyttävää, kun tiesi että nyt ne ihmiset odottaa että mitä se sanoo ja itsellä aivot löi ihan tyhjää. :) Noooh. Onneksi tällä kertaa on jo hippusen kokeneempi, tosin aihe on eri. :)

Nyt lähden nukkumaan, kun ei yhtään tiedä kuinka kärttynen Tuuli on sitten yöllä. Öitä.

Pöpöjä ja peittoja

2011-02-14T05:31:00.000-08:00

Meillä ollaan oltu enemmän ja vähemmän kipeitä jo viikon ajan. Anni on ollut pisimpään, tosin välillä se vaikutti terveeltä, mutta nyt taas on kuumeillut. Heidi oli kipeenä tuossa välillä. Kuume tuli ja meni ja päivällä heitti muutamat puklut. Meillä on ollut Ikean kätevät kukkien kastelukannut aina oksennustautien aikaan käytössä ja nytkin Heidi puklaili yhteen niistä. Se on kätevän mallinen kun se on tuollainen kaukalo, eikä tule niin paljon huteja/roiskeita. :)

Heidi sanoi, että se aikoo oksentaa sen kannun täyteen ja kastella sitten kukat sillä oksennuksella. Että jee... :) No ei sitten onneksi oksentanut läheskään niin paljon, että olisi voinut toteuttaa tätä "fiksua" ideaa. :D

Heidin juttujen jälkeen Anni nostatti kaikkien ruokahalua ennätysmäisellä vihreällä toukalla. Voi jesta sanon mä tätä räkistelyä. Sen verran karmee se oli, että oli silti pakko ottaa siitä kuva. Hullua. :)

Ruuan jälkeen Anni nukahtikin suoraan keittiön lattialle. Nyt tässä sairastellessa Anni on nukahtanut millon mihinkäkin. Ja on ollut ihan järkyttävän kiukkunen aamusta iltaan!

Tuulikki aloitti oman osuutensa eilen. Nokka ja silmät vuotaa ja välillä yskittää. Yö menikin aika nihkeesti niin Tuulilla kuin äidilläänkin. Pari yötä on ollut yhtä heräilyä ja valvoskelua illasta aamuun. Ei siis ihme, että nyt särkee päätä ja haukotuttaa.

On tästä tyttöjen sairastamisesta ollut se (ainoa) hyvä puoli, että olen saanut tehtyä omia juttuja koneella pitkin päivää kun ei ole tarvinnut lähteä ulos tai minnekkään muuallekaan. Olen kiitollinen, ettei olla sairastettu vielä tänä talvena tämän enempää, vaikka kurjaahan tämä silti on.

Sain eilen ommeltua valmiiksi peiton, jonka vein tänään ystävänpäiväkortin kera miehen tädille. Hän usein soittaa ja pyytää tyttöjä niille hoitoon. Ajattelin, että hän voisi tykätä siitä peitosta, ja kuulemma tykkäsikin. :D

Toinen saman värinen, mutta pienempi on vielä työn alla.

Vielä loppuun muistutus kaikille kädentaitoisille TUUNATTU TYYNYLIINA-keräyksestä, joka kestää 31.3. asti. Vielä siis ehtii tuunaamaan haluamallaan tavalla tyynyliinan vankien lasten arkea ilahduttamaan.

Kuumetta ja kiirettä

2011-02-10T21:43:00.000-08:00

Meillä on ollut Anni kipeenä ja nyt myös Heidi. Annilla alkoi ensin kamala rohina ja yskä, sitten tuli kuumeilu & päänsärky ja sen jälkeen mieletön räkis. :( Toivottavasti ei tulisi Tuuliin tuo tauti, mutta eipä sitä taida pystyä välttämään.

Anni oli eilen jo paremmassa kunnossa ja halusi pitää marsuja sylissä. :)

Eilen päästettiin marselliinokset kylppärin lattialle "juoksemaan". Heti kun päästin Nanan lattialle, niin se syöksyi 5dl:n kermatölkkiin poteroon, eikä tullut pois. :) Oli tosi koomisen näkönen... Aika ihmeissään olivat alkuun ja varsinkin Nana arkaili ja oli vain piiloja vailla. :) Muuten marsut on jo tottuneet aika paljon tähän meidän meininkiin. Toki ovat vielä vähän säikkyjä, mutta niin kai saaliseläimet jollain tapaa aina ovatkin.

Minulla on ollut viime päivinä hurjan kiireistä. Syynä osallisuuteni tähän:

Missä haluat synnyttää? -kansalaisliike

Ko. kansalaisliikkeen tavoitteena on, että yhtään pientä synnytysyksikköä ei enää lakkauteta, ja että perheillä on vaihtoehtoja ja oikeus valinnan vapauteen. Jos tässä kohtaa joku ajattelee, että "ei koske minua, kun omat lapset on jo isoja tai että aihe ei ole itselle ajankohtainen", niin kannattaa miettiä asiaa hetki edes meidän tyttärien ja heidän tulevien tyttäriensä kannalta. Synnytyspaikat liittyvät isona osana synnytyskulttuuriin ja siihen millaisia synnytyskokemuksia meidän lapset ja lapsenlapset saavat. On tärkeää, että naiset perheineen saavat äänensä tässä asiassa kuuluviin!

Mikäli asian tärkeys vielä mietityttää, niin katso tämä: Synnytysten loppu. (Dokumentti on katsottavissa vain rajoitetun ajan.) Siinä vähän esimakua mihin suuntaan Suomen synnytyskulttuuri on uhkaavasti menossa.

Samainen kansalaisliike löytyy Facebookistakin, kannattaa käydä tykkäämässä.

Ystävälle

2011-02-07T12:50:00.000-08:00

Tein naapuri-ystävälle sen peiton tänään valmiiksi. Itse ainakin tykkäsin lopputuloksesta kovasti. Piti ihan "koetorkkua" se, kun kerran torkkupeitosta oli kyse. :D

Huomenna ajattelin hurauttaa kaksi muuta peittoa, mikäli Tuulikki antaa ompelurauhaa. :)

Peittoja

2011-02-06T11:29:00.000-08:00

Olen tässä viikonloppuna koittanut ommella tilkkupeittoja aina kun on liiennyt hetki aikaa. Ei sitä ole paljoa ollut (siis sitä ompeluaikaa, muutama minuutti aina kerrallaan sillon tällön), mutta edistystä on silti tapahtunut. :)

Ajattelin tehdä "pikapeittoja", että saisin ne myös pian valmiiksi. Kaikki "oikeat" tilkkujutut on tuolla kaapissa odottamassa tikkaamista ja kanttausta. Niitä on siellä jo ihan tarpeeksi, joten en halua yhtään niitä lisää ennen kuin ehdin ne vanhat tehdä alta pois. :) Pikapeittoihin ajattelin laittaa fleecen taustaksi, niin ei tartte sitten kun hurauttaa vaan kiinni ja vähän tikkauksia sinne-tänne ompelukoneella. :D

Tuo neliöpeitto on valmistumassa naapurilleni. Laitoin kauan sitten hänelle viestin, että "sano neljä väriä". Paluuviestinä sain peittoon värit vihreä, violetti, musta ja ruskea. Ruskean jouduin jättämään lopulta pois, kun ei se sopinut sitten mitenkään noiden kankaiden kanssa. Olin jo ne ruskeat kuitenkin ehtinyt leikkamaan, joten nyt on sitten tulossa myös yksi ylimääräinen peitto, jossa on ruskeaa, vihreää ja vaal.punaista. :D

Tuon naapurin peiton alta pilkistää pari muuta peiton alkua.. Katotaan josko jo huomenna olisi laittaa kuvia valmiista peitoista!? :)

Ai niin... loppuun vielä linkki siksak myssyn ohjeeseen, jonka lupasin laittaa ystävälleni. :D Siksak myssy.

Marsujen tuparit

2011-02-03T06:10:00.000-08:00

Meillä on täällä tänään marsuilla tuparit... "Kalusteet" saapui VIHDOIN ja päästiin sisustamaan likkojen kanssa Nanan ja Neeran koti paljon mukavammaksi kuin entinen versio oli. Toki siihen edelliseen oli ihan syykin, mutta on tämä nykyinen silti tosi paljon kivempi! :)

Häkki ennen

ja jälkeen...

Pallerot oli tosi innoissaan uudesta sisustuksesta ja molemmat kiersi huushollia ympäri hauskasti "röhkien". Menoa ei haitannut edes se, että minä pällistelin naama häkissä kiinni. :D

Klikkaamalla saa kollaasin suuremmaksi.

Pikaiset kuulumiset

2011-02-02T23:12:00.000-08:00

Olen ehtinyt ompelemaan ja neulomaan! Ihanaa. On taas monta projektia yhtä aikaa kesken, joten epämääräisiä kangaspinoja on siellä ja täällä.

Näistä on tulossa peittoja. :)

Olen tehnyt elämäni ensimmäisen LAPASEN. Ai hurja. :) Aikaisemmin ajattelin, etten ikinä osaisi tehdä, mutta niimpä vain on ensimmäinen lapanen tehty. Hiukan on voittaja olo! :)

Tässä vielä kuva Tuulikista... Isompia onkin välillä hankalampi saada kuvatuksi, kun viipottavat karkuun. (Ellei tule sitä mannekiini ja linssilude kohtausta. ;))

Aurinko!!!

2011-01-28T07:27:00.000-08:00

Ihana aurinkoinen päivä oli tänään. Ihanaa on sekin, että päivät on jo paljon valoisammat kuin vaikka pari viikkoa sitten. Alla muutama kuva tämänpäiväiseltä ulkoilureissulta.

Tänä talvena isot lumikasat on olleet ihan hitti-juttu! Annilla tosin meinaa mennä hermot siinä kiipeämisvaiheessa, kun ei meinaa päästä ylöspäin. :)

Luistelu sujui molemmilta tytöiltä hienosti, vaikka ollaan käyty luistelemassa tänä talvena vain kerran aikaisemmin.

Missä Tuulikki?

Täällähän minä!

PS. Marsut on jo vähän vilkastuneet. Välillä käy hirmu kurnutus ja pulputus, ja puru pöllyää kun meneevät tuhatta ja sataa. Neera on myös alkanut vähän pomottaa Nanaa. Tänään oli marsuilla ihan kamala päivä, kun kävin imurilla huseeraamassa työhuoneessa ja olivat sen jäljiltä pitkään paniikissa.

Tässä on NANA

2011-01-26T11:27:00.000-08:00

No nyt on nimet marsuilla. Neeran siskosta tuli NANA. Tässä muutama Heidin ottama kuva Nanasta.

Ompa kiva kun nimet on selvillä. Helpompi jutella palleroiden toilailuistakin, kun ei tartte selittää, että "se toinen millä on puolinaamaa ruskee..." jne. :)

Tuulikki 5kk

2011-01-26T04:50:00.000-08:00

Tuuli on huomenna tasan 5kk vanha! Aika menee hurjaa kyytiä. Tuuli on kova höpöttämään eli jokeltelee ja kujertelee omiaan. Tuuli lähti ryömimään sillon joskus viikko pari sitten, mutta sen jälkeen ei ole juuri muuten liikkunut kuin akselinsa ympäri ja ihan pikkasen eteenpäin. Höpöttäminen on vienyt voiton ainakin toistaiseksi.

"Ä pyrrrr..." Kuuluu olkkarista. Heidillä ja Tuulilla on siellä omat jutut menossa. Heidi onkin Tuulin ihan ykkös-suosikki ja saa parhaat naurut. Toiseksi parhaat saa (tai sai, kun putosi viimeksi) Putous-ohjelman Jari Potsi. ;D

Kuukauden päästä pitäisi alkaa maistelemaan ruokaa. Nyt on niin helppoa tissimaidon kanssa, että en tiedä miten sitä sitten tottuu taas siihen sose ja sormiruoka hommaan?! :) Noooohh... Eihän se ole taas kun sen 6kk niin sitten voi jo syödä täysin samaa kuin mekin.

PS. Nyt vähän harmittaa jo toi varpaiden kuvaaminen...

Tässä on NEERA

2011-01-25T11:22:00.000-08:00

No niin... yksi kahdesta on selvillä. Siis nimistä. Tämä murunen on nyt sitten NEERA. Nimi on Heidin ehdotus ja tulee Planeetta 51-elokuvasta. :)

Neera nepsukka

Heidi ja Neera
Heidi sai pitää ensimmäistä kertaa marsua sylissä.

Toisen marsun nimi on vielä mietinnässä. Kiitos kaikille ehdotuksista. :)

Nimiehdotuksia palleroille

2011-01-24T02:57:00.000-08:00

Pikkusen on karvapallero-keskeistä tämä minun bloggaaminen... Koittakaa kestää! :)

Murut oli yön aikana rohkaistuneet tutkimaan uutta kotiaan. Syöneet porkkanat ja kurkkuja, pissanneet ja kakanneet, jne. :) Aamulla Heidi heräsi jo kuuden aikaan ja tuli aina minulle sänkyyn raportoimaan marsujen tekemisiä. Mm. "Äiti mä säikähdin kun se marsu meni mun ohi!". Ihan ei vielä siinä silmät ristissä jaksanut innostua kaikista, mutta sitten kun pääsin sängystä ylös niin pitihän sitä sitten mennä heti palleroita sylittelemään.

Illalla oli puhetta, että jos marsut olisi Tiuhti ja Viuhti. Anni sanoi: "Tiitu ja Tiitu", kun ei osannut sanoa niitä nimiä oikein. :) Aamulla Heidi ehdotti marsujen nimiksi "Roosa ja Sipuli". (Alla olevat kaksi kuvaa on Heidin aamulla ottamia.)

Aniara´s Ursa

Aniara´s Ursula

Tytöillä oli kerhoaamu, joten oltiin aamupäivä pois. Koko sen ajan marsut pyöri vähän väliä mielessä ja odotin kovasti, että päästään kotiin niitä hoitamaan. Kerhosta tullessa Heidi sanoi, että marsujen nimet voisi olla "Baba ja Sama". :)

Sisarukset sumpussa

Minua vähän mietitytti etukäteen, että kiinnynkö marsuihin ollenkaan tai että tekeekö niitä mieli silitellä ja sylitellä. No... sitä ei ole tarvinnut tämän aamun jälkeen miettiä. Pallerot on ihania! Kunhan niille vielä saadaan nimet päätettyä ja ne tuosta rohkaistuu ja tottuu meihin, niin voi uuh ja aah. :)

Se marsu jota eilen luulin rohkeammaksi (eli tuo mikä on tuossa yläkuvassa) taitaakin itseasiassa olla arempi. Se menee niin lujaa karkuun kun vaan kintuista pääsee, kun koittaa ottaa sitä käteen. Kädessä ollessakin koitti vielä päästä karkuun hirveällä vimmalla. Musta-valko-musta naamainen taas oli rauhallisempi tapaus.

Lopuksi vielä muilta tulleita nimiehdotuksia:

Tättä ja Häärä
Peppi ja Mimmi
Roosa ja Muusa
Ujo ja Piimä
Kerttuli
Mimmi ja Lilli
Mökö ja Luru
Muru ja Raksu
Ani ja Liini
Telma ja Luise
Minttu
Hanna ja Kerttu
Benita ja Bonita
Rauni ja Pike
Milli ja Molli
Lili ja Lulu
Miina ja Mai(kki)
Marsu ja Mursu
Hilkka ja Lempi
Kerttu ja Irene

Toim.huom. molemmat marsut on tyttöjä. :)

Pallerot

2011-01-23T08:29:00.000-08:00

Haettiin siskon kanssa marsusiskokset meille! Reissu meni ihan hyvin, vaikka Tuuli huusikin takaisin tulomatkalla viimeiset 30min. *huoh* Ei siis toivoakaan, että Tuulin kanssa matkustelisi Toistaiseksi Tamperetta kauemmaksi.

Tässä palleroista rohkeampi...

Toinen murunen katosi heti heinien sekaan, eikä saatu kuvaa otettua.

Huomenna aloitetaan tutustumisharjoitukset ja otetaan lisää kuvia. :) Nimet on vielä keksimättä, joten ehdoituksia otetaan vastaan... ;)

Tunnustus

2011-01-22T11:38:00.000-08:00

Sain Lavenderilta tunnustuksen. KIITOS kovasti! :)

Tunnustuksiin liittyi 7 faktan kertominen itsestä ja tunnustusten lähettäminen 15 blogiin. Tässäpä ne faktat ensin...

1. Tällä hetkellä suurin haaveeni on päästä kätilökouluun ja valmistua sieltä pikimmiten. Sen jälkeiset jatkosuunnitelmat olisi jo valmiina. :D
2. Haluan, että asiat tehdään tehokkaasti ja napakalla otteella. Inhoan vitkastelua ja jahkailua.
3. Rakastan tervaa kaikissa muissa muodoissa, paitsi tupakassa. Mm. Pandan Tervalaku on ihan parasta!
4. Minulla on autokuume. :O Haluaisin hienon uuden volksvaakkenin. Me kylläkin juuri vaihdettiin jo hyvän aikaa ajettuun 7-paikkaseen Renaulttiin. Ei siis WW:tä tiedossa. ;)
5. Olen haaveillut ravintolaruuasta jo vuoden ajan!
6. Rakastan Patricia Cornwellin kirjoja. Uusin Scarpetta -sarjan kirja on vielä lukematta, enkä viitsi ostaa/lainata sitä koska sitten se on luettava samantein alusta loppuun tai se pyörii mielessä pakonomaisesti kunnes se on luettu.
7. Ala-asteikäisenä syötiin siskon kanssa naapuripitäjän navetassa lehmille tarkoitettuja pellettejä ja yläasteikäisinä hevostallilla mm. hevosille tarkoitettua melassia. Talvisin syötiin lunta. Tänä talvena tuli kokeiltua tuota jälkimmäistä vuosien tauon jälkeen kun laskin "pahviliukurilla" mahallani lumikinokseen. Naama oli tietenkin ihan lumessa ja tyhmänä oin pitänyt suun auki... Lopun varmaan arvaattekin. :D

Voi rähmä. Aloin miettimään, että mihin blogeihin tunnustuksen lähettäisin ja tulikin tenkkapoo. Millään en 15 blogia olisi keksinyt, kun seuraan itse hyvin vähän mitään blogeja, joten päädyin olemaan todella tylsä tunnustuksen saaja ja lähettämään sen vain siihen mitä itse oikeasti ja aidosti seuraan aktiivisesti:

Rintamalla

Nyt äkkiä vielä pari juttua koneella ja sitten nukkumaan...

Huomenna ne tulee!

2011-01-22T02:49:00.000-08:00

Huomenna menen hakemaan ne marsut. Tässä on niiden tuleva koti.

Sisustus on vielä todella ankea, mutta ihan tarkoituksella. Yhteiseloon totuttelu onnistuu paremmin, kun ei ole vielä mökkiä missä piileksellä. Heinäkasa on alun turvapaikka ja myöhemmin on tarkoitus laittaa ainakin mökki ja riippumatto. :)

Aamuja on laskettu ja kalenteria tarkasteltu.... kohta se on ohi ja pallerot on kotona! Heidikin eilen sanoi, kun katsottiin kalenteria (näytän mikä pv nyt on ja mikä pv marsut tulee), että me ollaan jo ihan lähellä! :) Olen koittanut puhua tytöille, että sitten kun marsut on niin niitä ei saa yksin ottaa häkistä tai antaa ruokaa tai että työhuoneessa ei saa riehua ettei ne säikähdä. Saapa nähdä kuinka pitkään menee, että viesti menee kunnolla perille. :D Minulle ei meinaa mennä perille se, että ihan oikeasti meillä on kohta kaksi suloista ja pikkuista marsua... ;)

Huomenna sitten voikin jo laittaa kuvia itse palleroista. IHANAA!

Annin iltatouhut

2011-01-21T10:57:00.000-08:00

Neuloin sohvalla tyttöjen mentyä nukkumaan. Tai niin luulin, kun pitkään oli ollut hiljasta. Sitten Anni meni käymään vessassa ja tulikin sieltä pitäen kyynärtaipeessa nukkevauvan kantokoppaa, kainalossa nukkea, ja käsissään nukke päästä roikkuen. Kantokoppa oli täynnä barbeja ym. Hiukan nauratti neidin touhotus, mutta komensin takaisin nukkumaan.

Neiti katosi ja taas oli hiljaista, kunnes Tuuli heräsi syömään. Jo ennen kun pääsin paikalle, niin makuuhuoneesa kuului Annin hoivaava ääni. :) Paikalle päästyä ei voinut olla nauramatta. Anni touhusi sängyllä ihan tosissaan... peitteli Tuulia harsolla, järjesteli barbeja nukkumapaikoille jo "nukkuvien" nukkien viereen, mallaili itseään niiden kaikkien keskelle, jne. Eli kaukana untenmailta oli Neiti A. :)

Kävin siihen viereen Tuulia imettämään ja Anni alkoikin keräämään "lapsukaisiaan" ja vei ne kahdessa erässä makkarin ovelle. Viimeisellä kerralla sanoi mennessään, että "Äiti... mun täytyy ny mennä!". :)

Anni on yleensä yökyöpeli ja touhuaakin kivoja leikkejä Heidin jo kuukahdettua nukkumaan. Ajattelin, että Annikin olisi nukahtanut tänään tavalliseen lasten nukkumaanmenoaikaan, kun ei nukkunut päiväunia, mutta ei sitten.

Jaaha. Tuuli kaipailee taas. Öitä!

HAASTE: Tuunaa tyynyliina!

2011-01-19T03:21:00.000-08:00

Alettiin puuhaamaan tällaista TUUNAA TYYNYLIINA-keräystä vankilasta vapautuneiden ja vapautuvien ihmisten lapsille! Eli ajatuksena on tuunata kaikilla mahdollisilla tavoilla tyynyliinoja tuomaan kauniita unia erityistä tukea kaipaaville lapsille ja nuorille! :)

Keräysaikaa on 31.3.2010 asti ja lisätietoja löytyy keräysblogista PYYTEETTÖMÄSTI.

Olisi aivan mahtavaa saada puskaradiot ja muut laulamaan ja ihmiset levittämään tietoa keräyksestä, jotta saataisin PALJON tyynyliinoja jaettavaksi! :)

Valmistautumista

2011-01-18T01:33:00.000-08:00

Meidän perheen uudet "perheenjäsenet" tulee sunnuntaina ja ollaankin alettu valmistautumaan pikkuisten tuloon. Häkki tuli viime viikolla ja eilen käytiin tyttöjen kanssa eläintarvikeliikkeessä ostoksilla. Vielä pitäisi ostaa purua, kun eilen en muistanut. :)

Saapa nähdä mitä sitten tuon häkin siivoamisesta oikein tulee kun nytkin Anni jo ehti puupellettilaatikkoon istumaan ja pellettejä levittelemään sillä välin kun laitoin pissalaatikon valmiiksi ja heinää häkkiin. :)

Pitihän sitten Heidinkin päästä kokeilemaan pellettilaatikossa istumista. :D

Niin siis vielä niille, joilta on mennyt ohi... Meille tulee kaksi marsu tyttöä kasvattajalta suoraan. Ne on viisi viikkoa vanhoja. :)

Naapuri lainasi ostamaansa HIMASET-sarjakuvakirjaa minulle ja oli ihan pakko ottaa muutamasta pätkästä kuva tänne blogiin. :) Himaset osuu ja uppoo kyllä ainakin meidän perheeseen. Ihan niinkuin useimmat BabyBlues-sarjiksetkin. :D

Tuo viimeinen on niin tuttua... :) Nytkin minulla on tuolla suklaalevy kaapissa. ;)

Ryömivä Tuulikki

2011-01-16T00:53:00.000-08:00

Tuuli on nyt noin 4,5kk vanha ja lähti eilen illalla ryömimään! Vauhti ei vielä päätä huimaa, mutta kohta se on sitten menoa. Sitten on isosiskojen lelut ja leikit vaarassa.. ja minä saan lisää vahdittavaa. :)

Tuulin alla on tätini Tuulille tekemä tilkkupeitto. Aivan ihana! Se on ollut tavallisesti pinnasängyssä päiväpeittona.

PS. Arvatkaa kuka on Tuulin suosikki Putouksen sketsihahmoista?? No Jari Potsi!

Parhaat naurukuvat jäi saamatta, kun olin niin hidas... Pöh.

Ollaan katsottu Putouksia digiboksilta ja Tuuli innostuu Jari Potsista eniten! Voi kaad! - Niin kuin Anni sanoisi. :D

Heipparallaa

2011-01-12T03:39:00.000-08:00

Joululoma oli ja meni. Tällä viikolla alkoi tyttöjen kerho ja lauantaina alkaa Annin tanssi. Toisaalta ihan kivaa, toisaalta ei. Siinä mielessä ei, että Mikko meni takas töihin, joten on taas yksi käsipari vähemmän täällä kotona. Noh... Alku lähti ainakin hyvin käyntiin, kun tämän viikon molemmat kerhoaamut sujui tosi hyvin! Ehdittiin siis ajoissa ilman sairasta kiirettä ja hampaiden kiristelyä. :D Tuulikin on jo sen verran iso likka, että viihtyy rattaissa hereillä jopa huutamatta, eikä aina heti heräämisen jälkeen ole huutavanälkä. :D

Tuuli on muutenkin jo tullut niin paljon isommaksi joka tavalla. Neiti kääntyy lattialle laitettaessa aina heti mahalleen ja alkaa touhuta leluillaan. Koittaa jo kovasti peppu pystyssä saada jalkoja mahan alle, mutta hermostuu sitten kun ei pääse mihinkään. Neidillä siis ikää 4kk. :) Tuuli on oppinut matkimaan isosiskojaan ja pärisyttääkin jo hienosti... sylki vaan valuu pitkin alaleukaa. :D

Käytiin Tuulin kanssa neuvolassakin ja lääkäri kirjoitti neuvolakorttiin mm. että "Suloinen tyttö! Hyvin kasvaa ja kehitys iänmukaista. Sydämestä ei sivuääntä enää kuulu." :) Pituus 64,5cm ja paino 7025g.

Minun sisko otti Annista ja Heidistä muutaman kuvan, kun oli käymässä meillä. Tässä muutama hauska... :)

Anni

Pom pom pomppimaan..

Heidi

Heidin tanssikuviot :)

Löysin yhden mielenkiintoisen blogin Kemikaalicocktail. Se löytyy tuosta sivusta missä on muitakin blogeja. Erityisesti ruokajutut kiinnostaa, kun meidän perheessä mennään koko ajan luomumpaan ja lisäaineettomampaan suuntaan.

Neulominen maistuu taas! Olen jopa ehtinyt puikkoja heiluttamaankin, vaikka ensin harmitti kun olisi tehnyt mieli mutten ehtinyt. No nyt olen neulonut aina heti kun pikkunenkin rako on ilmaantunut. On nimittäin ollut sen verran kylmä talvi, että alkoi tehdä mieli lämmintä huivia olkapäille. :)

Lankana Novitan puro, jota oli valmiiksi laatikossa..
Tosin tuota violettia piti ostaa, kun pelkkä vihreä ei olisi riittänyt.

Tuo jätti virkkuukoukku odottaa matonkudevyyhdin kanssa vähän isompaa rakoa. :D Pitäisi siis virkata likoille iso lelukori, mutta aivot jumitti sen verran, etten saanut ensiyrittämällä sitä alkuun. :)

Jes.. Juuri kun sain kuvat laitettua, niin tuolta makkarista alkoi kuulumaan Annin ääni: "ÄITIIIII... Tuuli on heränny!". Sit Heidi siihen perään vielä, että "ihan ittestään". :) Ei nimittäin ihan aina ole herännyt itsestään, vaan siskojen toimesta. ;)

Hep

2011-01-04T03:55:00.000-08:00

Taidan minä nyt sitten jatkaa tätä bloggailua vielä täällä Elämää Kalevassakin. :) En osannut ajatella, että niin moni oikeasti seuraisi tätä säännöllisesti tai että blogilla tai blogittomuudella olisi niin suurta merkitystä. :) Kiitos kaikille siis! :)

Tammikuun ensimmäistä viikkoa eletään ja tämän vuoden suurimmat suunnittelmat on selvillä. :) Täytän loppuvuodesta 30v ja olen jo alkanut suunnittelemaan juhlia. Suurin pähkäilyn aihe on, että minkä kokoiset, missä ja millä budjetilla. :) Mielenkiinnolla odotan itsekin, että millaiset juhlat saan itselleni aikaan joulukuuksi. Heh heh.

Toinen isompi juttu on marsut. Olen haaveillut niistä pikku likasta lähtien ja nyt päätin toteuttaa sen haaveen. Olen varannut Aniaras -kasvattajalta kaksos-tytöt Ursan ja Ursulan. Haen ne meille noin parin viikon päästä. :) Kuvia tulevista murmeleista voi katsoa täältä. Olen varmaan hullu, kun hankin itselleni lisää hommaa. ;) Olen kuitenkin jo niin monta vuotta miettinyt tätä marsuasiaa, että nyt kolmenkympinkriisin lähestyessä päätin ne hankkia OMAKSI ILOKSI. :) Sanoinkin tytöille, että ne on MINUN marsuja. ;)

Pienempiä tämän vuoden juttuja on se hyväntekeväisyys blogi "Pyyteettömästi" ja siihen liittyvät keräykset, kouluun hakeminen keväällä ja toivottavasti koulun aloittaminen syksyllä (se koulu onkin sitten taas isompi juttu ja tarkoittaisi Annin ja Heidin päivähoitoon menemistä), ja raskaus ja synnytys juttujen jatkaminen pienimuotoisesti Napapiirillä ja Aksyn jutuissa. Lisäksi haaveilen kesämökin vuokraamisesta täksi kesäksi, mutta se tuskin toteutuu.

Mielenkiinnolla odotan tätä vuotta muutenkin. Kaikki kolme tyttöä kasvaa silmissä ja loppuvuodesta onkin varmasti monta ihanaa hetkeä ja tapahtumaa muisteltavana. Anni odottaa jo kovasti omia syntymäpäiviään, jotka on huhtikuun alussa. Anni täyttää 3v, Tuuli 1v ja Heidi 5v. Voi hurja!

Laitanpa vielä muutaman kuvan tältä joululomalta...

Aurinkoisin talviterveisin,
Terhi

Uusi vuosi 2011

2011-01-02T03:27:00.000-08:00

Hyvää uutta vuotta kaikille. Minä pohdiskelujen jälkeen päätin lopettaa tämän blogin, mutta lopettamispäätös sai Facebook-ystävien keskuudessa sen verran paljon "buu":ta, että päätin vielä harkita asiaa uudelleen.

Lopettamisajatukset sai alkuun ajan puute ja turhautuminen. Tuntuu ettei minulla ole aikaa tämän lapsiperhehärdellin keskellä mihinkään. Monesti on mielessä, että haluaisin postata tänne jostain tapahtumasta tai aiheesta, mutta totean uudelleen ja uudelleen, ettei siihen ole liiennyt rahtuakaan aikaa. Se turhauttaa.

Ihmettelen kuinka joillain on aikaa kirjoittaa edes tekstiviestejä. Omani jää AINA kesken ellei ole tarkoitus kirjoittaa muuta kuin "OK". Usein puhelin on vielä hukassakin ja vielä useammin siitä on akku loppu. Usein huomaan, että joku ihan pieni ja yksinkertainen juttu on jäänyt tekemättä kun ei vain ole ehtinyt. Nyt tämänkin kirjoittaminen on keskeytynyt mm. koska likat on kiivennyt tohon pöydän päälle tanssimaan.

Nytkin pitäisi olla kovaa kyytiä laittamassa ruokaa, pistämässä pyykinpesukonetta pyörimään (ainakin viisi koneellista pyykkiä odottaa pesua), paketoimassa 1-vuotissynttärilahjaa ja laittamassa juhlavaatteita valmiiksi synttäreitä varten. Listaan voisi lisätä vielä tämän kauhean kaaoksen siivouksen, suihkussa käynnin, ym. Kulmakarvat rehottaa, enkä muista koska viimeksi olisi ollut aikaa laittaa edes ripsiväriä saati muuta meikkiä. Kampaajallekin olisi ihana päästä, kun tyvikasvu on jo liki 4cm ja mallista on muisto vain. (Anni kävi tässä minun luona bikiniuikkarit päällä ja sandaalit jalassa laitattamassa huivin päähänsä. :-) )

Olen alkanut miettimään, että onko tämä kotiäitiys sulaa hulluutta?! Pääsisin niin paljon helpommalla, jos isommat likat olisi päiväkodissa... vaikka edes kolme päivää viikossa. Kai sitä on sitten sen verran masokismia suonissa, että on halunnut lähteä tälle kotiäiti-linjalle. ;) Ehkä tämä härdelli joskus helpottaa. Sitä odotellessa siis....

Hyvää joulua!

2010-12-23T10:58:00.000-08:00

Oltiin koko perhe viikko kipeänä. Tai siis ensin oltiin me Mikon kanssa ja sitten lapset. Viikko neljän seinän sisällä 97%:sti. Huh huh. Se niistä joulu valmisteluista... :) Noh. Eilen päästiin korjaamaan asiaa ja nyt aloitellaan rauhallista joulua omassa kodissa oman perheen kesken. Perheeseen lasketaan toki siskonmies, joka tulee meille aattona syömään. :)

Hyvää joulua kaikille!

Pikkujoulut

2010-12-16T00:44:00.001-08:00

Vietettiin eilen täällä meillä naapureiden kanssa pikkujouluja. Ihanaiset naapurit toivat oikein makoisia herkkuja ja tunnelma oli mukava. :)

Minä tein vadelmaglögiä ja siitä tuli aika hyvää. Resepti oli Kotivinkin Jouluherkut lehdestä. Siihen tuli

5dl omenamehua
0,5dl sokeria
400g vadelmia
10 kpl kokonaisia kardemumman siemeniä
2 kpl tähtianiksia
1 kanelitanko
5dl valkoviiniä

Kaikki muut aineet paitsi valkoviini laitettiin kattilaan ja keitettiin 10min. Sitten neste siivilöitiin toiseen kattilaan ja sinne lisättiin valkoviini, ja lämmitettiin melkein kiehuvaksi. Minä tein tuon luomu-versiona ja hyvää tuli! :)

Ajattelin kokeilla tänään tai huomenna kahden eri piparkakkutaikinan tekemistä. Ohjeet on samaisesta lehdestä kuin tuo vadelmaglögikin. Saa nähdä millaisia tulee.. kun vaan ehtisi sen taikinan tekemään. :D

Joulun odotus on sujunut muuten ihan tavallisesti. Tyttöjen kerho jatkuu ensi viikon keskiviikkoon asti ja Mikolla alkaa loma samana päivänä. :) Kinkku on jo pakkasessa, porkkanalaatikot ostin Steiner koulun myyjäisistä ja joulupukin apulaishommat on melkein hoidettu. Stressiä en suostu joulusta ottamaan. Aatto ollaan oman perheen kesken ja tunnelma on se tärkein... kaikki muut on plussaa siihen päälle. :D

Mukavia jouluvalmisteluja kaikille!

Neidit

2010-12-13T03:46:00.000-08:00

Heidi

Anni

Tuuli

Tanssiva pingiviini

2010-12-08T03:33:00.000-08:00

Eilen oli Annin tanssikoulun joulujuhla ja Annin tanssiryhmä (Naperot 3-4v) esitti pingviinejä. Alunperin lapsilla piti olla muoviset silinterilakit päässä, mutta ne oli sitten jätetty pois. Esitys oli suloinen! Harmi kun ei tajuttu ottaa sitä kännykällä videolle. Kuvistakin tuli ihan huonoja.. Tässä nyt kuitenkin muutama.

Anni oli ensin ihan ihmeissään. Oli kai yllättynyt suuresta yleisömäärästä. :D Sitten selkeästi huomasi, että Anni etsi meitä katsellaan. Kun oli huomannut meidät eturivistä, niin vilkutti meille! :) Kyllä se tanssiminenkin sujui ihan hienosti, vaikka lievä hämmästys jatkui koko esityksen ajan.

Ekoilua

2010-12-02T11:16:00.000-08:00

Minun on jo ainakin viikon pitäny kirjoittaa tämä postaus, mutta siihen ei ole tuntunut olevan koskaan aikaa. Sain tänään ystävältäni FB:ssä postia, jossa hän kysyi meidän perheen pesuaineista, kun olen tämmönen "eko-ihminen". En ole niin "eko", kun haluaisin, mutta silti koko ajan enemmän ja enemmän luonnonmukaisempi ja vihreämpi. :)

Heidi & Luomulaatikon hedelmälaatikko

Minä yritän ostaa luomua, kotimaista, Reilun kaupan tuotteita ym. mahdollisuuksien ja "tilipussin" mukaan. Harmittaa kun luomuliha ja -juusto on niin paljon kalliimpaa, ettei siihen ole varaa kuin joskus harvoin. Luomuleikkeleitä olen kyllä ostanut ja viime viikolla löysin kaupasta ensimmäistä kertaa luomu Brietä!!! :)

Tiskirätteinä meillä on sekä itse neulottuja että Kiertin bambu- ja hamppurättejä. Kiertin rätit on ihania ja paljon parempia minusta kuin itse neulotut. :) Kiertin tuotteita on meillä muitakin.. mm. pari pesulappua ja kasvolappuja vanulappujen tilalle.

Minulla on sellainen systeemi, että kuivatan kasvolaput konepesun jälkeen yllä olevan kuvan nipsutelineessä ja aina käytön jälkeen tiputan likaisen lapun samaisessa telineessä roikkuvaan pesupussiin. Kaikki on kätevästi lähellä ja kasvolaput saa helposti pesuun ja takaisin käyttöön. Samassa telineessä roikkuu myös kestoliivinsuojat, jotka ovat aivan loistavia!

Ajatus katkesi täysin, kun jouduin ravaamaan tästä koneelta olkkariin Tuulin luo miljoona kertaa, enkä nyt Tuuli sylissäni saa ajatuksen päästä oikein kiinni, kun pitää hyräillä lauluja samaan aikaan. :D No jos vaikka laitan tähän seuraavaksi sen vastauksen mitä kirjotin pikaseen sille ystävälleni...

"Pyykki: Lumme on ollu ny jo pidempään käytössä, kun sitä saa tosta lähikaupasta ja on suht eko. Jos ei sitä olis ni ostaisin Ole Hyvä:n pesuainetta. Pesupähkinöitä en oo oppinu käyttää. :/ Huuhteluaineena oon käyttäny etikkaa (0,5dl/koneellinen).

Kroppa: vaihtelee... luomua, reilua kauppaa, kotimaista... mitä millonkin kaupasta saa.

Tiskikone: Ihan normaali pesutbl. Meillä pyörii astianpesukone väh. 1-2krt/pv, ni en oo raaskinu kalliita ostaa. Ecoveri on ollu vähän hyllytettynä, kun ne on testattu eläimillä. Vaikka toisaalta.. olis kai se silti parempi ekologisesti ku normiaineet. :D Sonetin astianpesukone jauhetta oli joskus sellanen pikkuämpäri ja se oli kyllä ihan jees. Pitäiskin muuten kattoo jos löytyis sitä tai jotain muuta noiden normitbl tilalle.

Käsitiski: Maison Bellen tiskiaine (saa nykyään tosta lähiprismasta). Ne on luonnonmuk. ja ihanan tuoksuisia.

Hiukset: Kotimainen 4R:n shampoo (saa ainaki prismoista ja kampaamoista). Kesällä oli möksällä joku prismasta ostettu luomu shampoo muistaakseni. Ole hyvän shampoota ostin ennen ku värjäsin hiukset. Oli ihan jees. vaati vaan hyvän hoitoaineen siihen lisäksi.

Koti: Lumme yleispesuaine, etikka + sooda

Ihon kuorinta (ei kasvot): perusvoidetta + himalajan kristallisuolaa (= ruususuola, vaal.punaisen väristä).

Dödö: Ollaan mikon kaa käytetty jo pidempään Aloe vera deudsikkaa. Yllätyin kun se pitää mikon hienhajunki pois,vaikka käy salilla. :D Luulin, että siinä ei riittäis teho. :) Sitä löytyy mm. täältä. Se on tosi riittosaa.

Käsisaippua: Prismasta ostetut luomusaippuat, Olehyvän saippua. Aloe vera saippuaa oon kokeillu kaverilla ja sitä oon ajatellu ostaa seuraavaks.

Tos ny jotain. :) "

Jätteiden lajittelu on minulle tärkeä asia. Välillä se kyllä repsahtaa tämän kaiken touhun keskellä, mutta normaalisti lajittelen melko pikku tarkasti kaikki pahvit, paperit, biojätteet, pien metallit, ym. erikseen. Esim. jugurttipurkin kannetkin ollaan laitettu metalleihin ja sukkapakettien pahvietiketit ja muoviripustuskoukut erikseen... On tosi kiva, että on tullut paljon kierrätyskelpoisempia pakkauksia, esim. luomu kermaviilipurkki, josta voi etiketin repiä ympäriltä pois ja laittaa pahvinkeräykseen. :)

Tampere on siitä luksuspaikka, että täällä on monta kivaa kauppaa... Luomulaatikko, Ruohonjuuri, Runsaudensarvi, LuomuAni... Eihän täältä voi mihinkään muuttaa. ;D

Ai niin... Käykäähän kurkkaamassa LuomuPerhe-sivustoa. Sieltä löytyy lisää kaikkea, mm. joulukalenteri! :)

** Lisäys
WC-raikastimia meillä ei käytetä ollenkaan. Ne on minusta ihan turhia kemikaaleja, kun pönttö on helppo pitää puhtaana muutenkin. Esim. etikkaa+soodaa+wc-harjaa. :)

Haaste: Joulupuu -keräys

2010-11-29T12:11:00.000-08:00

Kaikissa perheissä joulunalusaika ja joulu ei ole ihanaa ilon juhlan aikaa, vaan harmia ja pettymystä. Osaan hyvin kuvitella vähävaraisten perheiden ahdingon joulun alla kun ei ole varaa laittaa sellaista joulua kun toivoisi, eikä ole varaa ostaa lapsille joululahjoja. Osaan myös kuvitella mielessäni lasten harmin kun kaverit joulun jälkeen luettelee lahjaröykkiötään kun itse ei ole saanut mitään. :/

Nyt haastankin kaikki pienelle teolla antamaan hieno ilon pilkahdus lasten jouluun osallistumalla JOULUPUU -keräykseen! Ajatuksena on siis ostaa lahja (voi olla myös itse tehty) 0-17v tytölle tai pojalle ja palauttaa se paketoituna (pakettikorttiin ikä ja sukupuoli) keräyspisteeseen. Esim. tyttö 3-5v, tai poika 13-17v. Lahjat jaetaan vähävaraisten perheiden lapsille.

Lisätietoja keräyksestä löytyy täältä. Googlaamalla voi mahdollisesti löytää oman paikkakunnan keräyksestä tarkempia tietoja. Esim. Tampereen seutulaiset voisi vilkaista tänne ja tänne. Siellä on muuten hyvä lista lahjaehdotuksista eri ikäryhmille. :)

Varsinkin näin joulun aikaan on mukavaa osallistua eri hyväntekeväisyys projekteihin. Yhtenä vuonna osallistuimme siskoni ja äitini kanssa Patmoksen kenkälaatikko-lahjakeräykseen ja eilen lähti yksi kassillinen pehmoleluja ystäväni välittämänä Tarton lapsille. Hyväntekeväisyys jutut ovat lähellä sydäntäni ja olen aika aktiivinen niiden suhteen ympäri vuoden. :D Erityisesti lapsiin liittyvät projektit on mieluisia. Olisipa muuten kiva jos olisi sellainen sivusto, josta voisi etsiä käynnissä olevia hyväntekeväisyys projekteja/keräyksiä. Harmittaa välillä kun joku hieno keräys on jo loppunut, kun itse vasta hoksaa sen jostain.

Tilkkuja

2010-11-27T03:37:00.000-08:00

Tässäpä näitä keskeneräisiä..

On ihanaa kun näkee heti kättensä työn. Kotihommat ja tää muu "työ" on niin näkymätöntä, että on tosi terapeuttista tehdä tilkkujuttuja ja nähdä heti omat aikaansaannokset. :) Taidankin mennä jatkamaan nyt sitten vaihteeksi sitä epäkiitollisempaa hommaa eli siivoamista. *huoh* Se on loputonta. Lähinnä vaatteita on JOKA PUOLELLA. Pyykkiä on tulossa ja menossa ja sitten vielä kaikki miljoonat vaatekappaleet, joita on ympäri kämppää kun likat riisuu ja pukee, riisuu ja pukee, riisuu ja pukee... Kun ehtisin, niin kävisin vaatekaapin läpi ja jättäisin sinne vain muutamat rievut molemmille. ;D Ei olisi niin paljon sitä vaatetta, jota levittää. :D

PS. En muista laitoinko aiemmin kuvaa siitä peitosta, jonka virkkasin?! No tässä se nyt sitten on. :)

7 veljestä mummon neliö-peitto. Lämmin kuin mikä!

Pötkylät

2010-11-25T22:01:00.000-08:00

Hirmu repimis operaation jälkeen pötkylöistä saatiin esille tyttöjen suunnittelemat ja minun kanssa toteuttamat vapaalanka huovutus liinat.

Heidin suunnittelema ja toteuttama kolmion muotoinen liina.

Annin ja Heidin suunnittelun ja toteutuksen tulos. Liinan oli tarkoitus olla kaitaliina.

Ihan ei tullut sellaisia kuin piti, mutta tytöt oli silti tyytyväisiä. :D Heidi meinasi, että niihin voi pyyhkiä jalat kun tulee ulkoa. Minä taas ajattelin ne alunperin pöydälle. Vapaalanka huovutus on ihan kivaa, mutta vaivaan nähden epäkiitollista kun ei koskaan oikein tiedä kuinka se liina koneessa sitten huopuu...

Heidillä oli visiot, että millaisia kuvia liinoista pitää ottaa. Kuvia tulikin räpsittyä neidin ohjeiden mukaan useampia, mutta tänne en laittanut kuin nuo kaksi. ;D

Arvaa mitä nämä on?!

2010-11-25T06:02:00.000-08:00

Heidin ja Annin kanssa saatiin eilen illalla aikaiseksi tällaiset pötkylät. Arvatkaapas mitä ne on tai mitä niissä on...

Arvauksia saa heittää kommenttiboksiin. Palkintojen sijaan tällä kertaa jaetaan vain hyvää mieltä. :D

Minun ompelukone on päässyt pitkästä aikaa hommiin. Ihanaa! Tällä hetkellä näyttää tältä...

Laiskan naisen tilkkupeitto.. Eli charm pack- neliöistä tehty peitto. Tosin minä lisäsin välikaitaleet, kun olisi ollut muuten liian levoton minun silmään. :)
(Charm pack = kangas-setti valmiiksi leikattuja n. 10x10cm kokoisia paloja)

Silitystä odottamassa...

Leikkuri on laulanut.

Työn alla siis laiskan naisen tilkkupeitto ja pari jouluista tilkkusysteemiä. :D

Pullia ja vähän muutakin

2010-11-23T05:44:00.000-08:00

Tehtiin eilen likkojen kanssa pullia, kun illalla oli Me and I -kutsut. Tein niin, että leivoin ensin (itse yksin) tarjottavat pullat ja sen jälkeen päästin tuhonaattorit leipomaan.

Oli hyvä systeemi ja aion tehdä niin jatkossakin. Tulee ainakin sellasia pullia joita pystyy hyvällä omalla tunnolla tarjoomaan eli ei tartte miettiä olikohan joku näistä pullista se jonka taikinaa Heidi pyöritti naamassaan, tms.. :) Tyttöjen tekeleitä ei tällä kertaa päätynyt uuniin asti, joten haaskuuseen meni se lopputaikina jonka niille annoin.

Heidi hieroi taikinaa mm. naamaansa, ja kieputti taikinat käden ympäri ja tarjosi sitä käteltäväksi "käsipäivää".

Anni länttäsi paperivuoan täyteen taikinaa (ensimmäinen kuva)... ihan ei onnistunut. Seuraava yritys oli jo parempi (kaksi viimeistä kuvaa). :)

Pullataikinaan tuli...

7dl maitoa
100g hiivaa
3dl sokeria
3 munaa
1tl suolaa
2 rkl kardemummaa
20 dl vehnäjauhoja

Ostin Suomen Kädentaidot messuilta Kiertin tiskirättejä. Minulla on niitä jo ennestään ja nyt ostin niitä lisää, kun ovat niin hyviä! Vas.puoleinen on hamppua ja on tosi hyvä erityisesti sillon jos on tiukempia tahroja, koska se on karheampi kuin tuo oik.puoleinen bambuliina.

Näiden tiskirättien lisäksi ostin lattiarätin, 2 puhdistusliinaa ja 5kpl setin kasvopuhdistuslappuja.

On jo monta monta päivää tehnyt mieli kirjoittaa kuulumisia vähän tarkemmin. Aina se on vain jäänyt... syystä tai toisesta. Nyt yritän... yritän-sana siksi kun tuo Tuuli meinaa olla eri mieltä. ;) Mistähän sitä aloittaisi...

Viime aikoina on ollut vähän rankkaa tämän mamman pääkopassa. Arki tuntui rankalta, kun sitä sai pyörittää kutakuinkin yksin. Miehen työvuorot on ollut sellaiset, että se on lähes aina töissä. Sunnuntaisin on ollut varma vapaa päivä, ellei sitten ole ollut yövuoroon menoa. Koko viikon odotan sunnuntaita kuin kuuta nousevaa, kun sitten minullakin on omaa aikaa ja saan apuja kotihommiin ja ulos lähtemisiin ym. No sunnuntaisin olen sitten tippunut korkeelta ja lujaa kun koko päivä onkin aina mennyt kaikkeen muuhun normaaliin säätämiseen ja omat hommat on jäänyt taas tekemättä. Sitten sitä onkin täytynyt kerätä taas itsensä seuraavaan viikkoon... *huoh*

Omaa aikaa on siis äärimmäisen vähän nykyään. Ei sitä kyllä ennenkään ole kovin paljon ollut, mutta nykyään vielä vähemmän. Ennen sain hetken omaa aikaa tyttöjen mentyä nukkumaan. Nykyään sekin on mennyttä... Anni valvoo usein myöhään, kun sitä ei yksinkertaisesti vain nukuta ja Tuulikin valvoo yleensä klo 22-23, joskus jopa puoli yhteen. Sitten kun kaikki murut nukkuu niin itse on jo ihan poikki. Usein minä olen jopa se joka ensimmäisenä olisi valmis petiin Heidin jälkeen.

Viime viikolla kaikki tuntui vielä oikein kulminoituvan... Esim. yhtenä iltana ajattein, että "no hemmetti, hemmotelenpa itseäni edes sen verran että teen hyvää teetä itselleni". Noh... Otin kaapista mukin.........Virhe! Se tippui tiskipöydä päällä olleen kattilan päälle, joka pomppasi niin, että vieressä ollut ruokalautanen tippui ylösalaisin lattialle. Olisinkin ollut liki puhdas, mutta ei. Siivosin sitten sen teen juonnin sijaan lautasen kappaleita matolta joka oli ihan kalakastikkeessa ja perunassa. Hyvä etten alkanut itkemään. Nyt se jo naurattaa.

Toinen esimerkki on lauantailta, kun minun piti lähteä viemään autolla tyttöjä Annin tanssitunnille. Pukeminen sujui tavalisesta poiketen yllättävän kivuttomasti, paitsi Tuulin kanssa. Hän huusi suoraa huutoa koko ajan. Annoin tissiä ja huusi vain. Hirmu kiireellä ja hikipäässä lähdettiin autolle. Hississä muistin, että turvaistuimet ei ole paikoillaan, vaan takakontissa. Voi hitsi! No autolla Tuulin huutaessa äkkiä istuimet paikoilleen ja tytöt kiinni. Siinä kohtaa kello oli 10.40 ja klo 11 alkaisi tanssi. Käynnistin auton ja bensavalo paloi. Voi P****! Siinä vaiheessa laitoin haskat tiskiin. Me ei oltais millään keretty enää ajoissa, kun olisi pitänyt Tuuli vielä kertaalleen imettää ja autokin tankata... ja vielä päästä sieltä keskustan parkkihallista juoksujalkaa sinne tanssikoulullekin. :( Harmitti ihan hirveästi. Tanssitunti on Annille tosi tärkeä ja rakas, ja minua harmitti tosi paljon kun tajusin, etten saa ipanoita sinne ajoissa. :( Mentiin sitten takaisin kotiin. Hyvä etten alkanut taaskaan itkemään.

Itse asiassa oli jo monta päivää niin kurja olo, että meinasin alkaa hetkenä minä hyvänsä itkemään. Yleensä puhun heti jos on kurja olo, mutta tällä kertaa keräsin kaikkea sisälle jopa parin viikon ajan. Syitä kurjaan oloon oli niin paljon ettei niitä oikein edes kannattanut erotella.

Oli yksinäinen olo, kun kuvittelin ettei kukaan ymmärrä. Esim. että kuinka palkitsevaa on koittaa laittaa kahta villikkoa yksin nukkumaan, kun Tuuli huutaa ihan täyttä ilman selitettävissä olevaa syytä. Tuulilla on ollut viime aikoina tuota huutamista iltaisin ja turvakaukalossa. Lisää stressiä äitille siis... ennen kun oli stressitömämpää lähteä koko revohkan kanssa autolla, kun tiesi että Tuuli nukahtaa helposti kaukaloon, viimeistään autossa. Eipä enää. Nyt huudetaan!! Tissikin on nykyään ihanakamala... nälkä on, mutta pitää tapella vastaan. Onneksi Tuuli on muuten tosi tyytyväinen ja iloinen vauva.

Mietin yhtenä päivänä, että olin kuin joku emakko karsinassa... "Ei oikein pääse mihinkään ja on vain tyydyttämässä muiden tarpeita." Kotoa lähteminen kolmen pienen muksun kanssa on paljon hankalampaa kuin kahden... Eikä todellakaan kolmas lapsi mene "siinä sivussa". :) Välillä sitä miettii, että mitä minä oikein saan tästä kaikesta? Mikä on minun palkka? Sitä rahaa minkä saan laskujen maksuun ja ruoan ostoon kelasta, ei voi minusta laskea "palkaksi". Kotiäitiyden palkka taitaa olla sitä näkymättömämpää versiota, joka on itse osattava noukkia. Esim. se, että lapset osottaa rakkautta ja on iloisia äidistään?! Näin pienet kun ei osaa kiittää siitä, että oma äiti huolehtii ja hoitaa, eikä tarhan hoitotädit. Kukahan toisi kotiäideille aina jouluna ja kesän koittaessa, jotkut kiitoslahjat. ;)

Alamäki kääntyi ylämäeksi vasta kun olin tuon aiemmin kertomani epäonnistuneen tanssimaan lähtemisen jälkeen itkenyt ja jutellut Mikon kanssa. Sen jälkeen lähdettiin koko perhe kirjastoon lasten oikeuksien päivän konserttiin ja ihana Tohtori Orff & Herra Dalcrozen konsertti omat murut kainalossa (Heidi ja Anni) auttoi myös. :)

Nyt kun Mikko oli pari päivää vapailla ja sain jeesiä kotihommiin ja lastenhoitoon plus oon päässy rupattelemaan ystävien kanssa, niin mielikin on ollut parempi. Naapurin nainenki hymyili minulle pitkästä aikaa, joten ehkä olinkin väärässä, kun epäilin hänen ajattelevan minun oleva huono äiti. Olin siis tullut siihen tuokseen, kun hän on rappukäytävässä kuunnellut meidän uloslähtöjä koiraan ulkoiluttamaan lähtiessä. ;) Heh.

Nyt on siis jo normaali olo. Ei siis kiristä eikä purista normaalia enempää. :) Varsinkaan kun toiveissa on hyvä uutinen 2-3päivän päästä miehen työrintamalta. Pitäkäähän siis peukkuja. :D

Tuulippi

2010-11-21T04:23:00.000-08:00

Otin äsken muutaman kuvan Tuulipista kun on tässä mun sylissä.

Eikö olekin kasvanut jo hirmusesti?!

PS. Tässä kun laitoin ja katsoin noita kuvia, alkoi Tuuli juttelemaan omille kuvilleen. :) Sulonen.

BB-imetystä

2010-11-19T09:25:00.000-08:00

Sain tänään sohvalle seuraa, kun imetin Tuulia. Tässä Heidi & Baby Björn...

Anni

2010-11-15T08:20:00.000-08:00

Anni tykkää koruista ja pelleilemisestä.

"Äiti, älä kuvaa enää."

"Hyvä äiti..."

2010-11-11T07:14:00.000-08:00

"Hyvä äiti ulkoilee lasten kanssa kahdesti päivässä."

- Noooot! :) Minä armahdin itseni tänään ja päätin, että ei mennä enää iltapäivällä ulos. Minulla on ollut yllä olevan lauseen mukainen "hyvä äiti" -kompleksi. Aina jos päivän jompi kumpi ulkoilu on jäänyt likoilta väliin ilman painavaa syytä, niin on tullut hetkeksi kurja fiilis. Ulkoilemaan lähtemiset yksin näiden kaikkien kolmen kanssa on tosi rasittavaa ja minulla menee melkein joka kerta hermot. Vaikka kuinka koittaisi motivoida likkoja pukemaan vaatteet päälle ilman hirmu temppushowta tai melko kohtuullisessa ajassa, niin silti yleensä aina jompi kumpi pistää vaan hanttiin/pelleilee tai ei suostu pukemaan tms. Yleensä Tuuli raivoaa siinä samalla...

Tavallisin lähteminen on semmonen, että toinen likoista pukee reippaasti, toinen pelleilee tai ei pue mitään ja Tuuli huutaa ellei sitä hytkytä sylissä. Sit taas se joka on pukenu reippaasti, odottaa kuumissaan ellei sitä vie partsille odottamaan ja toivo ettei se tee siellä mitään tyhmää. Sitten kun muut on puettu, niin minä puen pikapikaa itselleni loput mitä en ole vielä jossain väleissä ehtinyt laittaa. Sen jälkeen ahtaudutaan mini-pieneen hissiin koko konkkaronkka & rattaat ja Tuuli huutaa koko hissimatkan. Pihalla todetaan, että puolet vaatteista (esim. hanskat, pipo...) on jäänyt kotiin 6. kerrokseen.

Tänään päätin, että jäädään sisälle sen sijaan että stressaannun ja hermostun kiukuttelevien ja ulkoiluun haluttomien lasten pukemis- ja lähtemisrumbasta. Meillä olikin ihan kivaa kun ensin likat maalasi vesiväreillä, sitten tehtiin yhdessä iso Helinä-keiju palapeli ja sen jälkeen leivottiin jätti-suklaamuffineja. Minä säästyin yhdeltä mini-hermoromahdukselta ja me kaikki saatiin navat täyteen muffinia. :)

Mitä isompi edellä, sitä pienempi perässä...

Jättisuklaamuffinit 10kpl

200g voita
2,5dl ruokosokeria
3 munaa
0,5dl kaakaojauhetta
2tl leivinjauhetta
2tl vaniljasokeria
4,5dl vehnäjauhoja
n. 150g tummaa suklaata
2dl maitoa

Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää munat yksitellen välillä vatkaten. Jos seos leikkaantuu, sekoita 0,5dl jauhoista seokseen. Sekoita loput aineet paitsi maito keskenään ja sekoita rasvavaahtoon. Lisää lopuksi maito taikinaan nopeasti sekoittaen. Jaa taikina ISOIHIN amerikan muffinivuokiin. Paista 225´ keskitasolla n. 15min.
(Ohje mukaellen Bruno Iso Amerikanmuffinivuoka-paketin kyljestä.)

Arvonta synnytys-blogissa!

2010-11-11T03:28:00.000-08:00

Vinkkaampa nyt täälläkin, että tuolla minun Voimaannuttava synnytys- blogissa on arvonta meneillään su 21.11. asti! Käykääpä osallistumassa ja laittakaa puskaradio laulamaan. :)

Pika-moi

2010-11-10T03:58:00.000-08:00

Jaahas. Nyt saattekin keksiä tarinat ja turinat itse. En nimittäin ehtinyt kun laittaa kuvat, niin Tuuli jo heräsikin. :)

Moikka!

Lisää kankaita Jenkeistä!

2010-11-09T06:08:00.001-08:00

The Quilted Castlen kangaspaketti saapui tänään. Voi kylläpä sitä olikin odotettu! Tänäänkin jo ehdin pettyä kun ovikello ei soinutkaan kun postipate tipautteli postejaan, mutta ilmeisesti pate olikin unohtanut paketin kärryynä kun ovikello pärähti sen verran viiveellä. :) Likkoja taas nauratti kun äiti oli hajeta riemusta (tarkottaa mm. tyhmän näköstä tanssimista ja äänetöntä kiljumista ;)).

Eka satsi kankaita on jo pyörinyt muun pyykin joukossa... jee!

Sämpyläsunnuntai

2010-11-07T08:16:00.000-08:00

Leivoin viikolla pullia. Kun edellisellä kerralla olin unohtanut taikinasta suolan niin tällä kertaa kompensoin sen unohtamalla sokerin. Ou jee. Vähän huonosti meni suolapullat kaupaksi. :D

Tänään päätin tehdä sämpylöitä, kun ei oikein muutakaan tämän härdellin keskellä pysty tekemään. Tällaisia tein tällä kertaa...

Katastrofi-sunnuntain sämpylät

2dl maitoa
8dl vettä
50g hiivaa
2rk Reilunkaupan siirappia
1tl suolaa
2rkl öljyä
1/2dl unikonsiemen ja sesaminsiemensekotusta
2-3rkl pinjansiemeniä
1,5dl kauraleseitä
5dl Luomu Spelt sämpyläjauhoja
11dl Luomu hiivaleipäjauhoja

Sekotin ensin hiivan, siirapin ja suolan kädenlämpöseen vesi-maitoseokseen. Sitten lisäsin öljyn, siemenet ja kauraleseet. Niiden jälkeen laitoin jauhot. Annoin turvota kaksinkertaiseksi. Isohkot sämpylät paistoin 200 asteisessa uunissa n. 15min. (En oo ihan varma, kun tarkotus oli 10min, mutta unohdin ne aina!)

Sämpylöistä tuli minusta aivan loistavia! Rapea kuori ja ihanan pehmeitä. Makukin tosi jees! Ei niin hiivainen kun joskus sämpylät on. En tiedä olisko johtunu spelt jauhoista? :) Taikina oli toooosi löysää leipoessa eli ens kerralla laittaisin ainakin 1dl enemmän jauhoja. Niin ja niitä pinjansiemeniäkin olis voinu ola enemmän. Ne antoi ihanasti makua. :)

Sämpylöiden nimeksi tuli katastrofi sämpylät, kun tämä päivä on mennyt enemmän siihen katastrofi kategoriaan kuin siihen onnistuneempaan. Mm. lähdettiin Heidin kanssa käymään tosi pikaisesti lähi-Prismassa autolla. Tuuli ja Anni jäi isänsä hoteisiin. Matkalla auton takaosasta kuului outo ääni ja Prisman parkkiksella Heidi hoksasi, että toinen takarengas on typötyhjä! No tehtiin pikapikaa ostokset ja kassalla ollessa Mikko soitti... tai voisiko sanoa, että Tuuli soitti, koska ei juuri muuta kuulunut kuin Tuulin parkuminen. Siitä sitten ampastiin kotiin juosten. Heidi jaksoi koko matkan, minä en. :)

Sairaalassa Tuulin kanssa

2010-11-06T04:24:00.000-07:00

Keskiviikko iltana oltiin anoppilassa ja ihmettelin vähän kun Tuulilla oli niin kovin punaiset posket ja oli vähän lämmin muutenkin. Ajattelin vain, että se johtui siitä kun nukkui unia turvakaukalossa ja siinä on tosi lämmin Eisbärchenin lämpöpussi. Yöllä kahden jälkeen heräsin imettämään Tuulia. Pikkunen olikin ihan kuuma ja itkuinen. Kuumetta oli 39,1. Soitin Acutaan ja sieltä lastenpäivystykseen. Sanoivat, että pitää mennä sinne. Soitin Mikon yövuorosta kotiin ja lähdin Tuulin kanssa sairaalaan.

Puoli 4 aikaan torstai aamuna päästiin heti lastenpäivystyksen ihanien hoitajien hoteisiin. Lääkärinä sattui olemaan sama lääkäri, joka oli tehnyt Tuulin ensitarkastuksen syntymän jälkeen. :) Tuuli sai päähänsä kanyylin ja "pipon". Tuulista otettiin labroja ja meidän siirrettiin lasten infektio-osastolle.

LO4:lla otettiin labroja ja pissanäytteitä. Pissapussit oli todella inhottavia, kun niiden tarrat oli niin tujut, että Tuulin herkkä iho meni melkein vereslihalle varsinkin pimpsan päältä ja häpyhuulten alapuolelta/peräaukon suunnalta. Pissapussien (2) jälkeen Tuuli itkikin aina kun laitettiin jonnekkin selälleen maate ja jos otettiin vaippa pois. Se ei ollut yhtään Tuulin tapaista. Yleensä kun vaipan aukaisee, niin Tuuli hymyilee kuin hangon keksi, sairaalassa sama sai aikaan lohduttoman itkun ja paniikista kertovat silmät. :( Onneksi Bepanthen auttoi pian, eikä Tuuli enää ollut kauhuissaan vaippaa vaihdettaessa.

Hoitaja käytti Tuulia keuhkokuvassa (olin itse just samaan aikaan aamupalalla kahviossa). Oli muuten kamalaa olla niin pienen kanssa sairaalassa. Vaikka toisaalta luotti henkilökuntaan ja hoitajat oli ihania, niin silti tuntui kurjalta jättää hänet yksin siksi aikaa kun itse kävi syömässä. Infektio-osastolla ei saanut viedä lapsia pois huoneista ollenkaan. Muutenkin siellä oli tarkkaa hygienian kanssa. Esim. huoneeseen vei kaksi ovea, jotka ei saanut olla yhtä aikaa auki. Pienessä välikössä piti desinfioida kädet jne. ennen kuin meni sisälle varsinaiseen huoneeseen.

Tuulin kuume laski iltapäivään mennessä ja samalla neiti muuttui omaksi tutuksi itsekseen eli oli hereillä, piti silmiä auki ja jaksoi jopa hymyillä. Minä olin Tuulin kanssa sairaalassa siis koko sen 1,5vuorokautta, jota se reissu kesti. Minulla oli siellä huoneessa oma patja, jolla nukuin. Sain talon puolesta yhden ruoan henkilökunnan ruokalassa/pv ja sen lisäksi antoivat vähän extra evästä, kun täysimetin eikä Tuuli tarvinnut muuta evästä (lisämaitoa tms.).

Sairaalareissusta jäi ihan hyvä muisto, kun henkilökunta oli niin mukavaa eikä tarvinnut pelätä Tuulin (hengen) puolesta. Jo sairaalassa ollessa ajattelin, että täytyy nostaa hattua kaikille perheille, jotka joutuu olemaan sairaalassa lapsen kanssa. On se sen verran rankkaa, varsinkin jos vauvalle/lapselle joudutaan tekemään tutkimuksia ja/tai toimenpiteitä. On kamalaa nähdä kun oma rakas lapsi kärsii.

Tuosta tulikin mieleen, että vielä ehditte mukaan Nupulle peitto-keräykseen! Peitot on helppoja ja nopeita tehdä, ja ne menee pienille keskosille! Tärkeä keräys siis. :)

PS. Päästiin perjantaina kotiin. Jo sairaalassa minun olo tuntui vähän huonolta. Kotona nousikin yli 38 kuume, joka kyllä sitten onneksi laski ja aamulla oli melkein normaali olo. Nyt enää särkee vähän päätä ja hikoiluttaa.

Kankaita Jenkeistä

2010-11-03T04:35:00.000-07:00

Ihanaa! Eilen tuli ensimmäinen erä tilaamiani tilkkukankaita Jenkeistä. Nämä ihanuudet löytyi Fat Quarter Shopista. Palvelu oli nopeaa ja kankaat ihania.

Kankaat odottaa "jatkokäsittelyä" pestyinä ja silitettyinä. :) En tiedä koska niiden kimppuun pääsen. Turhauttaa, kun ei viitsi oikein mitään aloittaa, kun aina kaikki keskeytyy. Eilen silitin noita kankaitakin varmaan 2-3 tuntia, kun aina piti jättää silittäminen kesken. "Syypäänä" perheen pienin muru. :)

Puhuin yks päivä miehelle, että tämä minun harrastus (käsityöt/ompeleminen) on siinä mielessä vähän tyhmä, kun se tapahtuu täällä kotona. Eli ei ole sellanen, että voisi toista noin vaan sopivan hetken tullen lähteä muualle rauhassa harrastamaan ja palata takaisin, vaan kaikki systeemit on täällä kotona, niin eihän siitä mitään tule. Ennen sentään pystyi touhuamaan tyttöjen mentyä nukkumaan, mutta Tuuli kaipailee vuorokauden ympäri ja erityisesti just sillon kun itse ajatteli tehdä jotain. Tietysti sitten kun Tuuli on sen verran isompi, että koko lauma voi lähteä Mikon kanssa vaikka kyläilemään, niin sitten voin rauhassa tehdä täällä kotona. :)

Mistä tunnet sä ystävän?

2010-11-01T00:50:00.000-07:00

Tuli tuossa pyykkiä viikatessa ystävyysasiat taas mieleen. Millainen on hyvä ystävä? Millainen minä olen ystävänä? Arvostaako toisten ystävyyttä enemmän kuin toisten? Mistä tietää onko toinen oikea ystävä? Mitä ystävyys oikeastaan on? Jne..

Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että minun lähipiiriin tai ystäväpiiriin ei kuulu yhtään ns. "kamalaa" ihmistä. Sellaista joka esim. olisi todella itsekäs, loukkaisi muita tai käyttäisi häikäilemättömästi hyväkseen. Silti tein pientä "inventaariota" ystävistäni ja mietin sitä, että millainen itse olen ystävänä. En sano, että arvostaisin toisen ystävyyttä enemmän kuin toisen, mutta myönnän sen, että joidenkin ihmisten ystävyys tuntuu tärkeämmältä. Välillä mietin, että onkohan minun ystävyys jollekin tärkeää?!

Mietiskellessä tuli mieleen "Mistä tunnet sä ystävän.."-laulu. Googlasinkin sen ja löysin sanat.. :)

Ystävänlaulu
-Juha Vainio-

"Mistä tunnet sä ystävän
Onko oikea sulle hän
Anna meren se selvittää
Kuka viereesi jää
Ja jos silloin kun myrsky soi
Vain sun kumppanis vaikeroi
Vene lähimpään rantaan vie
Jääköön pois mikä lie

Mistä tunnet sä ystävän
Onko oikea sulle hän
Anna tunturin selvittää
Kuka viereesi jää
Kun on kaukana kaikki muu
Ja kun päättyvät pitkospuut
Kuka rinnallas ruikuttaa
Takaisin mennä saa

Mistä tunnet sä ystävän
Onko oikea sulle hän
Ajat ankeimmat selvittää
Kuka viereesi jää
Kun on sinulla vaikeaa
Ja kun tarvitset auttajaa
Silloin ystävyys punnitaan
Menee muut menojaan
Siitä tunnet sä ystävän
Kun on vierelläs vielä hän
Turhat tuttavat luotas ois
Hävinneet pian pois"

Kolmen pienen lapsen ja vuorotyötä tekevän ja salilla reenaavan miehen kanssa ei oikein luppoaikaa omiin hömpötyksiin tahdo jäädä, mutta yritän silti ilahduttaa ystäviäni aina kun mahdollista (esim. piristystä maanantaipäivään-postikortilla tai jollain muulla postilla). Tai vaikka kutsumalla ystävät kahvittelemaan esim. Tupper-kutsujen merkeissä. :) Itse ilahdun hirmuisesti kun saan yllätyspostia ystävältäni Parkanosta! Tulee hyvä mieli ja ihana olo kun toinen on ajatellut minua ja nähnyt vaivaa. Välillä on huono omatunto siitä, kun olen ajatellut kiittää postista lähettämällä kortin tms., mutta sen lähettäminen onkin venynyt. :/

Aina puhutaan lehdissä ym. itsensä ja parisuhteen hoitamisen tärkeydestä. En muista kertaakaan nähneeni juttua missä olisi puhuttu ystävyys-/ihmissuhteiden hoitamisesta. Se on minusta ihan yhtä tärkeää kuin noi muutkin. Ei ystäviä voi pitää itsestään selvyyksinä. Tai minä ainakaan en toivoisi, että minun ystävyyttä pidettäisiin itsestään selvyytenä. Jos olisi jonkun aikaa kokonaan ilman ystäviä, niin voisi olla, että sen jälkeen suhtautuisi niihin aika eri tavalla ja toimisi toisin. :)

Tämä ystävyys asia on ollut mielessä myös sen takia, että alkuviikosta selviää tuleeko meidän perheelle mahdollisesti jossain vaiheessa muutto Turkuun. Olen miettinyt mahdollisen muuton takia tänne jääviä ystäviä ja sitä kuinka paljon heitä tulisi ikävä!! Olen tosi kiitollinen, että erityisesti te (Tuire, Ansa, Maina,Virpi, Hannakaisa, Maria, Jenni, Pia ja Kati) olette ihan vain olemassa! :) Kiitos myös kaikille muille ystävilleni ja tuttavilleni, joita täällä Tampereen alueellakin on minulla jo enemmän kuin olen osannut odottaa. :)

Hyvää viikon alkua kaikille! Pitäkäähän ystävistänne huolta.

Sunnuntaina suut makiaks

2010-10-31T09:02:00.000-07:00

Koko päivä meni köökin puolella. Tuloksena mm. noita mokkapala-muffineja.

Aamubloggaus Tuulin kanssa

2010-10-26T22:43:00.000-07:00

Tällasia niistä sämpylöistä sit eilen tuli...

Vähän on ruman näkösiä, kun piti vaan mahdollisimman nopeesti saada lätkittyä se taikina pellille, kun Tuuli ei oikein tykänny ajatuksesta että äiti leipoo. :) Ihan hyviä niistä tuli... kuori rapea ja sisus pehmee (kerranki). ;)

Nukahti se Tuuli sitten jossain vaiheessa turvakaukaloon nokosille. Turvakaukalo on ollut kovassa käytössä kotonakin, kun sillä on kätevä keinuttaa neitiä untenmaille. Esim. ristiäisiin kun koitin vähän meikata kiireessä, ni samalla toinen jalka polki Tuulille vauhtia... :)

Me ollaan Tuulin kanssa testattu parin päivän ajan halppis-Bumgenius kestovaippoja, joita ostin Muksut-messuilta. Ostin niitä viisi (10e/kpl) ja ovat kyllä olleet ihan yhtä hyviä kuin viralliset Bumgeniukset. :) Eipä niissä olekaan muuta eroa kuin imun pieni tiimalasimaisuus näissä halppisversioissa ja puolet halvempi hinta! Kankaat ym. ja tehdas on ihan sama missä Bumgeniukset tehdään.

Heidi on edelleen kipeenä. Anni on onneksi terve, mutta vinkuu taas ihan koko ajan. Koskahan siihen oikeen tottuu? En tiedä onko se joku vakiovaruste tän ikäsillä tytöillä, kun muutkin on sanonu, että tytöt vinkuu vai onko tää vaan meidän perheen lisävaruste? *huoh* Oli miten oli niin se on raivostuttavaa, kun vaan vingutaan ja vingutaan. Välillä miettii, että osaako nuo normaalisti puhuakaan. ;) Heh.

Lupasin mennä lukemaan Heidille satukirjaa... Heippa!

Sämpylöitä sairastuvalla

2010-10-26T01:58:00.000-07:00

Viime yö oli aika tapahtumarikas taas vaihteeksi. Anni heräsi pissalle ja tuntui siinä jo aika kuumalle. Ajattelin ensin, että oli vain ollut niin hyvin peittojen alla, että sen takia tuntui niin kuumalta. Noh.. Sitten kun Heidi heräsi tulikuumana ja alkoi oksentaa, niin selväähän se sitten oli. Molemmat likat kipeenä. Yö menikin heräillessä vinkuviin tyttösiin ja kaapatessa Heidin oksennuksia Baby Björnin ammeeseen. Aamulla Anni oli enää lämpönen, mutta muuten normaali oma itsensä. Heidi taas edelleen huonovointinen ja selkeästi kipeä. :/

Tältä päivältä peruuntui sitten innolla odotettu aamupäiväkyläily ystäväperheen luo ja huomiselta koko perheen reissu Turkuun. Noh... Aika pitkään meillä oltiinkin terveitä, joten eiköhän tää tästä. Toivottavasti paraneevat pian.

Mikko menee tänään iltavuoroon, joten ajattelin tehdä sämpylöitä nyt heti aamupäivästä että jaksaisin pitää sairastupaa loppupäivän. Taikina on turpoomassa... saapa nähdä millaisia sämpylöitä niistä sitten tulee. Ohje on Kotigastronomin Hyvän aamun sämpylät.

Hyvän aamun sämpylät

5dl maitoa
5dl vettä
50g hiivaa
1tl suolaa
2,5rkl nokkosrouhetta
2rkl siirappia
2rkl öljyä
2dl pellavarouhetta
17dl hiivaleipäjauhoja

Hiiva, suola, siirappi ja nokkosrouhe liotetaan kädenlämpöiseen vesi/maitoseokseen. Lisätään öljy ja lopuksi pellavarouhe ja hiivaleipäjauhot. Taikina nostatetaan liinan alla kaksinkertaiseksi. Leivotaan halutun mallisiksi sämpylöiksi. Sämpylät paistetaan n. 200-225, n. 10-12min.

Minä laitoin suolaksi Himalajan kristallisuolaa ja hiivaleipäjauhoiksi luomu sämpyläjauhoja. Siirappina ruokosokerisiirappia.

Olen tähän mennessä inhonnut pullien ja sämpylöiden tekemistä. Nyt kuitenkin olen siitä jostain syystä innostunut ja halua opetella tekemään hyviä pullia ja sämpylöitä. Hyvät välineet auttaa huomattavasti motivaation ja leipomismukavuuden suhteen, joten Tuppewaren vermeet ovat saaneet kiitosta minulta jo heti ekojen kokeilujen jälkeen! :)

Tuulin ristiäiset

2010-10-23T10:06:00.000-07:00

Tänään vietettiin meidän perheen kuopuksen ristiäisiä rakkaiden perheenjäsenten ja sukulaisten kanssa. Pikku murun nimeksi tuli Tuuli Eveliina. :)

Kastejuhlaa odotellessa...

Tuuli Eveliina samassa mummonsa tekemässä kastemekossa, jossa isosiskotkin kastettu.

Heräsi se Tuulikin viimein! Sitten kun osa vieraista oli jo lähtenyt...

Meidän perhe

Kuvat by Tuire Pehkonen

Tällä kertaa itse toimitus meni ilman liikutuksia, mutta nyt allekirjoittanut meinasi purskahtaa nauramaan pienen lukuvirheen takia. :) Mikko siis luki sen lasten evankeliumin ja siinä olisi pitänyt lukea, että "Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän koskisi heihin. Opetuslapset moittivat tuojia...". Mikko luki, että "Opetuslapset moittivat tuijottajia..". Olin ainoa joka sen hoksasi ja oli ihan kamalaa yrittää pitää pokkaa ja olla nauramatta. :D

Täytyy kyllä sanoa, että on tämä viisihenkisenä perheenä eläminen aika erilaista kuin vaikka silloin kun oli vain Heidi. Oli todella uskomaton suoritus, että oltiin AJOISSA kirkon seurakuntasalilla laittamassa paikkoja valmiiksi, eikä myöhästytty yhtään! Olin ihan varma, ettei ehditä sovittuun aikaan paikalle, mutta joo! Siellä me oltiin koko perhe juhlatamineissa ja jopa minulla hiukset laitettuna ja vähän meikkiä naamassa. Yleensä ne on ne viimesimmät hommat mitä ehdin tekemään... jos jää aikaa. Yleensä ei. :)

Ristiäiset meni ihan hienosti! Kummi suoriutui hienosti tehtävästään, eikä Tuulikaan kiekassut kuin kerran. Muuten Tuuli nukkui oikeastaan koko ajan. Tarjottavat piisasi sopivasti ja iso kiitos kaikille niissä auttaneille. Kuin myös itse juhlissa auttaneille! :)

Ilta täällä kotona on mennyt aika onnellisissa fiiliksissä. Rakastan meidän pientä perhettä ja olen siitä hurjan kiitollinen ja onnellinen. :) Kiitollinen ja onnellinen olen myös rakkaista sukulaisista, jotka on meille todella tärkeitä.

Väsynyt uimari

2010-10-17T05:19:00.000-07:00

Mikko kotiutui juuri tyttöjen kanssa kylpylästä. Oli ollut vähän "hurja" reissu, kun Anni oli kaatunut naamalleen (kompastui pyyhkeeseen) ja leuasta tuli verta. Nyt siinä on sitten laastari. Sitten Anni oli loikannut wc-reissun jälkeen päistikkaa poreammeeseen, mutta ei muistanut että kellukkeet on vielä iskällä. Itkua ei kuulemma tullut, mutta neiti oli ollut aika pöllämystynyt kun se oli noukittu sieltä uppesukkeluksista ylös. :) Sitten vielä Mikko oli liukastunut poreammeeseen mennessä... Sanoinkin äsken, että uskaltaako niitä päästää enää toiste sinne?! :)

Anni väsähti reissussa ja nukkuu nyt meidän sängyssä. Heidillekin oli ottanut vähän koville se uiminen, kun piti pienet itkut tirauttaa kotio tullessa.

Totinen töröttäjä, jolla on päällä äitinsä vanhat potkuhousut.

Tuuli nukkui päikkäreitä ja minä siivosin tyttöjen huonetta sillä aikaa kun muut oli pulikoimassa. Oli ihanaa kun sai kerrankin siivota rauhassa (jos ei oteta lukuun paria imetystaukoa ja yksi maitokakka-katastrofin siivous)! Toki olisin mielummin tehnyt tilkkujuttuja tai ihan vaan löhönnyt kutimien kanssa sohvalla ja katsonut jotain elokuvaa, mutta oli PAKKO siivota se kaatopaikka. Nyt kun vielä jossain vaiheessa saisi tyttöjen vaatekaapin käytyä läpi ja päivitettyä oikean kokoisiin vaatteisiin. :)

Hulina-arkea

2010-10-15T09:13:00.000-07:00

Juu-u. Täytyy sanoa, että kun huushollissa on yksi 0 -vuotias, yksi 2 -vuotias ja yksi 4 -vuotias, niin tekemistä riittää. Varsinkin Mikon iltavuoro-päivät on aika rankkoja. Nyt on pieni hetki istahtaa koneelle, kun tytöillä on joku ihme iltariekku menossa tuolla meidän makkarissa lastenmusiikin parissa ja Tuuli on iltatorkuillaan.

Tuuli 6vkoa (vai 7:kö se jo on??)

Tavallisesti ei ole hengähdys hetkiä oikeastaan ollenkaan. Mietinkin tuossa aiemmin, että kai se nyt on vain OIKEASTI sitten tätä... siis että on pakko laittaa oma uusi tilkkulehti syrjään, vaikka kuinka tekisi mieli selata sitä nukkeleikkien ohessa. Enemmin kuitenkin kannattaa olla kunnolla LÄSNÄ lyhyen hetken sen sijaan, että olisi "olevinaan läsnä" koko päivän.

Jaaha. Tähän mennessä likat on käyny tässä jo miljoona kertaa ja nyt vaatiivat tuonne Tuulin luokse. Eli se siitä hetkisestä taas... :)

**lisäystä nyt kun kaikki kolme muksua yöunilla**
On tämä kyllä niin ihmeellistä. En olisi varmaan uskonut, jos joku olisi sanonut viisi vuotta sitten, että "viiden vuoden päästä olet kolmen lapsen kotiäiti". Aivan mieletöntä! Olen tosi onnellinen meidän perheestä... ihanasta miehestä ja vielä ihanemmista lapsista. :) Vaikka kotiäitiys ei todellakaan ole helppoa ja niin hienoa kuin jotkut voisi kuvitella, niin silti se on niin ainutlaatuista ja omalla tavallaan luksusta ettei sitä edes osaa selittää. :)

Olen usein arjen touhuissa mietiskellyt sitä kuinka onnellinen ja kiitollinen saan olla siitä, että minulla on mahdollisuus kotiäitiyteen ja saan olla lasteni kanssa kotona. Toki se on hyvin pitkälle valinta- ja arvokysymys, mutta on olemassa se hyvin pieni osa joille se ei millään ole mahdollista vaikka aidosti haluaisikin.

Vähän yli 4 vuotta (miinus 3-4kk Annin odotusaikana) olen ollut kotiäitinä.. välillä se on ollut kaikkea muuta kuin hienoa, mutta onneksi en ole jämähtänyt kokonaan kotiin. Ilman ns. äiti-kavereita, omia harrastuksia (yhdistystoiminta lapsiperheyhdistyksessä ja synnytysjuttujen parissa) ja ihania naapureita olisin varmasti jo täysin mökkihöperö. Monet minun ystävät on siirtyneet tai siirtymässä työelämään ja lapset menossa päivähoitoon. Olenkin miettinyt sitä kuinka erilaista elämä työ ja päivähoitorumbassa onkaan... Onneksi meidän perheessä ei ole vielä sen aika. :) Vaan saan vielä nauttia kiireettömistä viidestä aamusta viikossa, seurata tyttöjen touhuja ja kehitystä kaikessa rauhassa, jne.